Kuva on lainassa osoitteesta http://boeken.blogo.nl/2009/09/12/de-dwarsligger-een-handig-boekje-voor-op-reis/

Vaikka uskoinkin lukeutuvani niihin kirjanystäviin, jotka eivät koskaan tule sinuiksi sähköisten kirjojen kanssa, on pakko myöntää, että myös lukulaitteissa on puolensa. Monet muutkin bibliofiilit ovat hyväksyneet sen, että pienikokoinen ja kevyt lukulaite osaa olla yllättävän näppärä lisälaite varsinkin paatuneen työmatkalukijan elämässä.

Kärjistetysti painettua ja sähköistä kirjaa pidetään edelleen toisensa poissulkevina vaihtoehtoina. Tästä näkökulmasta ajateltuna painettu kirja on käymässä ainakin pienimuotoiseen taistoon sähköisen arkkivihollisensa ylivoimaa vastaan. Kuten Patrick Kingsley Guardianissa provosoivasti otsikoi: ”Could this new book kill Kindle?”

Kyseessä on kevyt, taskukokoinen mikropokkari, jota selataan vaakatasossa. (Katso esittelyvideo tältä sivustolta.)

Ilmiö on lähtöisin Hollannista, jossa näitä dwarsligger-kirjoja on myyty jo yli miljoona vajaassa kahdessa vuodessa. Nyt formaatti on edennyt Espanjaan ja Ranskaan, ja kesäkuussa Hodder & Stoughton tuo Britanniassa kauppoihin 12 ensimmäistä mikropokkaria.

Jotain suloista näissä mielestäni on. Ainakin ne tuovat mieleen Mini-Suosikit. Oi niitä aikoja.

Niin pokkarien kuin kovakantistenkin myynti sen sijaan putosi merkittävästi. Ilmeisesti e-kirja mielletään pokkarin vaihtoehdoksi, sillä pehmeäkantisten myynti laski lähes 20%. Kovakantisia sen sijaan ostettiin reilut 11% vähemmän kuin vuosi sitten tammikuussa.

Luvuissa ei sinällään ole mielestäni mitään yllättävää. Kuten ei siinäkään, että ainoita myyntivoittajia e-kirjojen lisäksi olivat ammatti- ja oppikirjat (+1,3%) ja uskonnolliset kirjat (+5,6%). Only in America?

Kansalliskirjaston sanomalehtiaineistoa on tähän mennessä digitoitu automaattisen tekstintunnistuksen avulla. Tietokoneet eivät ole kuitenkaan virheettömiä, ja varsinkin heikkolaatuinen aineisto vaatii suuret määrät manuaalisesti tehtävää korjaustyötä.

Digitalkoot on Kansalliskirjaston ja Microtaskin yhteisprojekti, jonka tarkoituksena on nopeuttaa sanomalehtiaineiston digitointia. Se onnistuu, mikäli mukaan saadaan mahdollisimman paljon vapaaehtoisia manuaalisen korjaustyön tekijöitä.

Kuulostaako kuivakalta? Sitä se ei kuitenkaan ole. Manuaalinen korjaustyö on nimittäin purettu hauskojen myyräpelien muotoon. Kokeile ja osallistu!

Videon näet alla olevasta linkistä.

http://www.kirjastokaista.fi/vimp.swf?playlistmode=media&mediaid=9403&webtv=false&hosturl=http%3A%2F%2Fwww.kirjastokaista.fi%2Fflashcomm.php

Toisin kuin kuviteltiin, Kindle tuntuu pitävän pintansa myös iPadia vastaan. Suomen markkinoilta vastaava kytkykauppalaite puuttuu. Löydämmekö nimenomaan sähköisille kirjoille tarkoitetut lukulaitteet vai tuleeko meistä tablet-kansaa?

Palvelussa on jo nyt yli 400 kirjaa, joista osa maksuttomia suomenkielisiä klassikoita. Elisa tarjoaa kirjoja myös yksinoikeudella. Ensimmäinen yksinoikeudella toimiva yhteistyökumppani on CrimeTime-kustantamo, jonka myötä Elisa Kirja -palveluun luvataan täysin uudentyyppistä sähköistä kirjallisuutta jo kevään aikana.

Lisätietoa löytyy Elisan tiedotteesta.

Valtava tarjonta on haaste myös vaihtoehtoisia lukunautintoja etsivälle e-kirjojen ystävälle. Miten löytää hyvät omakustanteet ja pienjulkaisut huonojen joukosta?

Musiikin alalla aiheen ympärille on jo kehittynyt jos jonkinlaista palvelua. Esimerkiksi käyköön vaikkapa Hitlantis, jonne artistit voivat ladata kappaleitaan. Mitä enemmän kappaletta kuunnellaan/ladataan, sitä enemmän näkyvyyttä artistit palvelussa saavat – ja löytävät ehkä tätä kautta lisää kuulijoita.

Mitä musiikki edellä, sitä kirja-ala pikku hiljaa perässä. Indie eBook Hall of Fame on uusi sivusto, joka pyrkii keräämään yhteen lukemisen arvoisia e-kirjoja. Listalle päästäkseen kirjan on ensin tultava suositelluksi vähintään kolmessa eri blogissa.

Kielirajat korostuvat kirjallisuudessa musiikkialaa enemmän. Onkin mielenkiintoista nähdä, tuleeko suomalaista indiekirjallisuutta koskaan olemaan niin paljon, että sen ympärille muodostuisi Hitlantiksen tai edes Indie eBook Hall of Famen kaltaista palvelua.

Syynä vanhojen klassikoiden uuteen suosioon on tietenkin se, että vanhentuneiden tekijänoikeuksiensa ansiosta ne ovat edullisin (=ilmainen) tapa kasvattaa oman lukulaitteen mukana kulkevaa kirjastoa. Seuraukset ovat mielestäni kuitenkin erinomaiset – klassikot elävät uutta kukoistuskauttaan.