Feeds:
Artikkelit
Kommentit

 

Vaikka uskoinkin lukeutuvani niihin kirjanystäviin, jotka eivät koskaan tule sinuiksi sähköisten kirjojen kanssa, on pakko myöntää, että myös lukulaitteissa on puolensa. Monet muutkin bibliofiilit ovat hyväksyneet sen, että pienikokoinen ja kevyt lukulaite osaa olla yllättävän näppärä lisälaite varsinkin paatuneen työmatkalukijan elämässä.

Kärjistetysti painettua ja sähköistä kirjaa pidetään edelleen toisensa poissulkevina vaihtoehtoina. Tästä näkökulmasta ajateltuna painettu kirja on käymässä ainakin pienimuotoiseen taistoon sähköisen arkkivihollisensa ylivoimaa vastaan. Kuten Patrick Kingsley Guardianissa provosoivasti otsikoi: ”Could this new book kill Kindle?”

Kyseessä on kevyt, taskukokoinen mikropokkari, jota selataan vaakatasossa. (Katso esittelyvideo tältä sivustolta.)

Ilmiö on lähtöisin Hollannista, jossa näitä dwarsligger-kirjoja on myyty jo yli miljoona vajaassa kahdessa vuodessa. Nyt formaatti on edennyt Espanjaan ja Ranskaan, ja kesäkuussa Hodder & Stoughton tuo Britanniassa kauppoihin 12 ensimmäistä mikropokkaria.

Jotain suloista näissä mielestäni on. Ainakin ne tuovat mieleen Mini-Suosikit. Oi niitä aikoja.

 

Advertisement

Vuosi 2011 näyttää jatkavan e-kirjojen voittokulkua Yhdysvaltojen kirjamarkkinoilla, ainakin AAP:n tammikuun myyntilukujen perusteella. Samaan aikaan kun kirjojen kokonaismyynti laski 1,9%, kasvoi e-kirjojen myynti jopa 116%.

Niin pokkarien kuin kovakantistenkin myynti sen sijaan putosi merkittävästi. Ilmeisesti e-kirja mielletään pokkarin vaihtoehdoksi, sillä pehmeäkantisten myynti laski lähes 20%. Kovakantisia sen sijaan ostettiin reilut 11% vähemmän kuin vuosi sitten tammikuussa.

Luvuissa ei sinällään ole mielestäni mitään yllättävää. Kuten ei siinäkään, että ainoita myyntivoittajia e-kirjojen lisäksi olivat ammatti- ja oppikirjat (+1,3%) ja uskonnolliset kirjat (+5,6%). Only in America?

 

Netti on pullollaan erilaisia arvioita sähköisten kirjojen lukulaitteista. Yleensä arviot ovat värittyneitä tai puolueellisia milllon minkäkin intressiryhmän tai teknologian puolesta. Löysin tämän asiantuntevan ja neutraalin esittelyn YouTubesta. Mielestäni se kertoo erittäin hyvin kummankin laitteen vahvuudet, heikkoudet ja sopivuuden erilaisiin käyttötilanteisiin tai lukutottumuksiin.

Kansalliskirjasto on Suomen suurin ja vanhin tieteellinen kirjasto. Jotta sen aineisto olisi helpommin etsittävissä ja hyödynnettävissä, pyritään kansallista julkaisuperintöä saattamaan jatkuvasti digitaaliseen muotoon. Tällä hetkellä Kansalliskirjastolla on digitoituna noin 4 miljoonaa sivua erilaisia aineistoja, kuten sanoma- ja aikakauslehtiä, kirjoja ja pienpainatteita.

Kansalliskirjaston sanomalehtiaineistoa on tähän mennessä digitoitu automaattisen tekstintunnistuksen avulla. Tietokoneet eivät ole kuitenkaan virheettömiä, ja varsinkin heikkolaatuinen aineisto vaatii suuret määrät manuaalisesti tehtävää korjaustyötä.

Digitalkoot on Kansalliskirjaston ja Microtaskin yhteisprojekti, jonka tarkoituksena on nopeuttaa sanomalehtiaineiston digitointia. Se onnistuu, mikäli mukaan saadaan mahdollisimman paljon vapaaehtoisia manuaalisen korjaustyön tekijöitä.

Kuulostaako kuivakalta? Sitä se ei kuitenkaan ole. Manuaalinen korjaustyö on nimittäin purettu hauskojen myyräpelien muotoon. Kokeile ja osallistu!

E-kirja paneelissa

Kirjastokaista julkaisi videokoosteen HelMet-kirjaston järjestämästä keskustelupaneelista, jossa ääneen pääsivät niin kirjaston, kustannustoimen, kirjakaupan, päättäjätahon, kirjailijoiden kuin loppukäyttäjienkin edustajat. Paneeli järjestettiin Entressen kirjastossa Espoossa viime marraskuussa, ja sitä isännöi Jukka Relander Suomen kirjastoseuran puheenjohtajan ominaisuudessa.

Videon näet alla olevasta linkistä.

http://www.kirjastokaista.fi/vimp.swf?playlistmode=media&mediaid=9403&webtv=false&hosturl=http%3A%2F%2Fwww.kirjastokaista.fi%2Fflashcomm.php

Siinä, missä suomenkieliset e-kirjat tekevät vasta tuloaan, on meno Pohjois-Atlantin toisella rannalla jo kovin erilaista. Amazonin viimeisimmän neljänneksen mukaan yritys myy nyt enemmän Kindle-kirjoja kuin painettuja. Laskelman tekee mielenkiintoiseksi myös se, että laskelmassa on huomioitu sekä kovakantiset että pokkarit, muttei lainkaan ilmaisia e-kirjoja.

Toisin kuin kuviteltiin, Kindle tuntuu pitävän pintansa myös iPadia vastaan. Suomen markkinoilta vastaava kytkykauppalaite puuttuu. Löydämmekö nimenomaan sähköisille kirjoille tarkoitetut lukulaitteet vai tuleeko meistä tablet-kansaa?

Elisalta Suomen laajin e-kirjavalikoima

Elisa julkaisi tänään Suomen laajimman e-kirjavalikoiman osana Elisa Kirja -palvelua. Palvelu on laiteriippumaton, joten sitä on mahdollista käyttää niin tableteilla, älypuhelimilla, lukulaitteilla kuin tietokoneellakin.

Palvelussa on jo nyt yli 400 kirjaa, joista osa maksuttomia suomenkielisiä klassikoita. Elisa tarjoaa kirjoja myös yksinoikeudella. Ensimmäinen yksinoikeudella toimiva yhteistyökumppani on CrimeTime-kustantamo, jonka myötä Elisa Kirja -palveluun luvataan täysin uudentyyppistä sähköistä kirjallisuutta jo kevään aikana.

Lisätietoa löytyy Elisan tiedotteesta.

 

Elisa e-kirjavalikoima

Sähkökirjojen yleistyessä pöytälaatikkokirjailijat alkavat olla samalla viivalla omatoimisten kotimuusikoiden kanssa. Kuka tahansa voi saada kirjallisen hengentuotoksensa esiin verkon kautta. Paitsi oikeastaan sitten kuitenkaan ei. Tarjonnan kasvaessa joukosta erottautuminen käy vaikeammaksi ja vaikeammaksi.

Valtava tarjonta on haaste myös vaihtoehtoisia lukunautintoja etsivälle e-kirjojen ystävälle. Miten löytää hyvät omakustanteet ja pienjulkaisut huonojen joukosta?

Musiikin alalla aiheen ympärille on jo kehittynyt jos jonkinlaista palvelua. Esimerkiksi käyköön vaikkapa Hitlantis, jonne artistit voivat ladata kappaleitaan. Mitä enemmän kappaletta kuunnellaan/ladataan, sitä enemmän näkyvyyttä artistit palvelussa saavat – ja löytävät ehkä tätä kautta lisää kuulijoita.

Mitä musiikki edellä, sitä kirja-ala pikku hiljaa perässä. Indie eBook Hall of Fame on uusi sivusto, joka pyrkii keräämään yhteen lukemisen arvoisia e-kirjoja. Listalle päästäkseen kirjan on ensin tultava suositelluksi vähintään kolmessa eri blogissa.

Kielirajat korostuvat kirjallisuudessa musiikkialaa enemmän. Onkin mielenkiintoista nähdä, tuleeko suomalaista indiekirjallisuutta koskaan olemaan niin paljon, että sen ympärille muodostuisi Hitlantiksen tai edes Indie eBook Hall of Famen kaltaista palvelua.

Amazonin e-kirjoja voi nyt lukea yhä useammalla eri päätelaitteella. Kindlen voi ladata sovelluksena esimerkiksi Apple iPadiin, Blackberryyn ja Android-käyttöjärjestelmällä toimiviin älypuhelimiin. Lisätietoja Amazonin sivustolta.

Kolmannen sukupolven Kindle nousi tänä jouluna Amazonin kautta aikojen myydyimmäksi tuotteeksi. Samaan aikaan kirjallisuuden klassikoita, kuten Austenin Ylpeyttä ja ennakkoluuloa, ladataan sähköisinä versioina enemmän kuin koskaan.

Syynä vanhojen klassikoiden uuteen suosioon on tietenkin se, että vanhentuneiden tekijänoikeuksiensa ansiosta ne ovat edullisin (=ilmainen) tapa kasvattaa oman lukulaitteen mukana kulkevaa kirjastoa. Seuraukset ovat mielestäni kuitenkin erinomaiset – klassikot elävät uutta kukoistuskauttaan.

 

 

Sähkökirja ja Joulupukki

Joulupukin tuomista paketeista löytyy tänä talvena entistä enemmän sähkökirjoja, ainakin Pohjois-Amerikassa. Takanreunuksilla roikkuvista sukista tulee arvioiden mukaan löytymään myös runsain määrin lukulaitteita. Painettuja kirjoja ilmeisesti annetaan sen sijaan vähemmän. Se ilahduttaa ainakin logistiikasta vastaavaa Petteriä.

Mutta millaista on saada Amazonin lahjakortti kovakantisen romaanin sijaan? Tai miten luoda pika-analyysi potentiaalisesta seurustelukumppanista ilman kirjahyllystä löytyviä vihjeitä? Leah McLaren avaa kolumnissaan uusia näkökulmia e-kirjan haittapuoliin, lahjakirjoista lähtien.

 

Sähkökirjoja Googlelta

Nyt niitä saa Googlelta. Google eBooksin pilvipalvelu lupaa, että voit jatkaa lukemista juuri siitä kohtaa, mihin viimeksi jäit – vaikka vaihtaisit välillä päätelaitetta. Tarjolla on myös 3 miljoonaa ilmaista sähkökirjaa.

Kirjastoistakin alkaa saada e-kirjoja. Kirjastokaista on kaikille avoin verkkopalvelu, joka tarjoilee näkökulmia kirjastoihin ja kirjastoalaan videoiden ja radio-ohjelmien muodossa. Kirjastokaistalla mielenkiintoisia kirjastolaisia, vaihtuvia kirjastoteemoja sekä lukuisia kirjastojen ystäviä ja yhteistyökumppaneita. Kirjastokaista teki erästä e-kirjaseminaaria varten katugallupin, jossa kysyttiin ohikulkijoiden mielipiteitä e-kirjoista. Lukemisen kokeilun asenteet tuntuvat olevan positiivisia. Kokemukset laitteista, niiden saatavuudesta ja käytöstä näyttävät olevan melko vähäisiä. Laitevalmistajat huomio: ihmisille pitää saada kokemuksia ja kädentuntumaa laitteisiin!

Tässä video katugallupeista:
http://www.kirjastokaista.fi/vimp.swf?playlistmode=media&mediaid=9251&webtv=false&hosturl=http%3A%2F%2Fwww.kirjastokaista.fi%2Fflashcomm.php

Onko mustavalkoinen aikakausi jo ohi?

Uusimpien uutisten mukaan jo 5,9 miljoonaa yhdysvaltalaista omistaa sähkökirjojen lukulaitteen. Lukulaitteiksi on tässä yhteydessä ilmeisesti laskettu myös iPadit, joiden markkinaosuus on tuplaantunut elokuun lukemista jo 32 prosenttiin. Markkinoita johtaa edelleen Kindle, jonka osuus on tosin pudonnut 62:sta 47 prosenttiin.

Skeptisimmät ovat epäilleet alusta alkaen, onko Kindlellä ja muilla mustavalkoisilla eInk -lukulaitteilla minkäänlaista tulevaisuutta iPadin ja kumppaneiden rinnalla. Myös Barnes&Noble on joutunut vastaamaan LCD-näytöllisten monitoimilaitteiden kysyntään Nook Colorillaan. Nook Color on onnistunut vakuuttamaan jopa eInk-laitteiden puolestapuhujia, ainakin tämän Mobile Tech Reviewn arvion mukaan. Mutta kuten päätoimittaja Lisa Gade arviossaan mainitseekin – mikäli luet usein ulkona tai esimerkiksi rannalla auringonvalossa, on eInk-näytöllä varustettu laite edelleen huomattavasti parempi vaihtoehto.

Effi ei innostu DRM-suojauksesta

”Kansalaisten sähköisiä oikeuksia puolustava” Electronic Frontier Finland ry hyökkää e-kirjoihinkin yleistymässä olevaa kopiosuojausjärjestelmää (DRM) vastaan:

Suomalainen(kin) e-kirjabisnes on ampumassa itseään jalkaan heti lähtöviivoilta; kirjakaupat ovat astumassa markkinoille digitaalisilla rajoitusmenetelmillä (DRM) rampautetuilla tuotteilla. Tämä aiheuttaa kuluttajille harmaita hiuksia käytön hankaloitumisen ja lukulaitteiden yhteensopivuusongelmien muodossa. Käytön jatkuvuus on myös kyseenalaista; kuka takaa, että käyttörajoitettu kirja avautuu vuosien päästäkin uusilla laitteilla?, kirjoittaa Mikko Rauhala artikkelissaan.

Mikä on sinun mielipiteesi suojauksesta? Onko järkevää turvautumista piratismilta vai maksavien asiakkaiden elämän turhaa hankaloittamista?

Forrester Researchin analyytikkö James McQuivey referoi paidcontent.org-blogin kirjoituksessaan Forresterin tekemää viisivuotisennustetta e-kirjoista. Tämän vuoden loppuun mennessä e-kirjojen myynti on kokoluokkaa 966 miljoonaa dollaria. Vuoteen 2015 mennessä summa on 3 miljardia ja koko markkina on pysyvästi muuttunut. Postaus loppuu näkemykseen, joka kuuluu näin: ”Kirjabisnes voikin todellisuudessa olla kaikista mediateollisuuden osista kaikkein digitaalisin, vaikka se saikin myöhäisimmän alun”. Hurjaa! Lue koko postaus täältä.

HS.fi uutisoi sekin asiaa: ”Sähkökirjailijoiden lukijoista 35 prosenttia käyttää kannettavaa tietokonetta, 32 prosenttia Amazonin Kindleä, 24 prosenttia Applen iPhonea tai iPad-laitetta ja 12 prosenttia Sonyn laitetta. Muiden lukulaitteiden ja älypuhelinten osuudet jäivät pienemmiksi. Puolet sähköisiä kirjoja ostaneista oli hankkinut ne Amazonin Kindle-kaupasta. Amazon kiristää kilpailua myös lehtimarkkinoilla. Yhtiö ilmoittaa vastedes maksavansa kustantajille 70 prosenttia sähköisten lehtien myyntituloista. Aiemmin se on napannut tuloista jopa 70 prosenttia itselleen.”

Kuolleisiin puihin sidottu sisältö

Tietokirjailija Petteri Järvinen tarttuu mielipidekirjoituksessaan Helsingin Sanomien HS-raadin kommentteihin e-kirjan tulevaisuudesta Suomessa: 

Raadin jäsen, kirjailija, esseisti ja suomentaja Antti Nylén vastaa haasteeseen omalla näkemyksellään:

Touché!

Jäämme odottamaan Järvisen vastausta.

Psykiatri Leena Väisänen Oulunsalosta kirjoittaa sunnuntain (31.10.2010) Helsingin Sanomien mielipidepalstalla kokemuksistaan sähkökirjasta. Väisänen pitää e-kirjaa ja e-kirjan lukulaitetta verrattomana, etenkin matkoilla ja myös tavallisessa arjessa. Lue alta Väisäsen koko kirjoitus.

HS-raati vastaa Helsingin Sanomien artikkelissa kysymykseen ”Syrjäyttääkö sähkökirja lopulta paperikirjat?” Mielipiteitä on sekä puolesta että vastaan ja perusteluissa löytyy.

Kysymyksenasettelu on kieltämättä turhan epätarkka, kuten Lotta Backlundkin toteaa (Ääääh, nämä kysymykset on aina niin hullusti muotoiltu! Ikinä ei voi vastata yksioikoisesti.). Itse tulkitsisin kysymystä niin, että tarkoituksena on arvioida, tuleeko sähköisestä kirjasta joskus yleisempi tapa kuluttaa kirjasisältöjä kuin painetusta kirjasta. Jos kysymys asetetaan näin, on vastaus mielestäni täydellä varmuudella ”kyllä”. Mikä on sinun mielipiteesi?

Seuraavassa muutamia poimintoja ei-vastauksen antaneilta. En malttanut olla kirjoittamatta perään omia täydennyksiäni…

Johannes Koroma:

Koti ilman kirjahyllyä olisi kauhistus, se olisi kuin amputoitu asunto. En halua tihrustaa vuoteessa tai junassa sähköistä ruutua, kyllä kahisevan paperiset sivut ovat tunteikkaampia käännellä.

>> Millä omaa sivistyneisyyttä voisikaan tehokkaammin pönkittää, kuin pinoamalla 100 000 sivua pölyä huoneen nurkkaan? Itsellänikin kyyneleet valuvat, kun kuulen paperin kahinan korvissani.

Juha Herkman:

Sähkökirja on sähköjänis, jonka perässä kustantajat juoksevat pelon- ja toivonsekaisin tuntein.

>> Mitäköhän tapahtuu, kun sähköjänis saadaan kiinni? Ja ainahan sen joku saa.

Mirkka Lappalainen:

Eiköhän kannattaisi intoilla sähkökirjoista vasta sitten, kun saatavilla on parempia ja halvempia lukulaitteita? Nykyisiä vekottimia hankkivat enimmäkseen kustannusalan ihmiset ja teknoräplääjät, joihin kirjojen lukijoiden laaja enemmistö ei kuulu.

>> Rapakon taitaa olla melkoinen määrä ”kustannusalan ihmisiä ja teknoräplääjiä”. Amerikkalaisen Amazon verkkokaupan paras myyntiartikkeli on jo kahden vuoden ajan ollut sähkökirjan lukulaite Kindle. Lisäksi Amazon myi esimerkiksi kesäkuussa 180 sähköistä kirjaa jokaista sataa kovakantista kirjaa kohden.

Ami Hasan:

Ironista muuten, että samanaikaisesti kun digitaalisuuden on uhottu poistavan maailmasta paperin, niin maailman menestyneimmän nettikaupan, Amazon.comin, eniten myymä tuote on paperinen kirja.

>> Mistäköhän Amin tilastot on poimittu? Pehmeäkantisten kirjojen myynti voi tietysti kääntää tilanteen Amazonissakin vielä painetun kirjan eduksi, mutta tuskinpa kyseisen verkkokaupan kohdalla kuitenkaan kannattaa puhua ”digi-ironiasta”. 

Akuliina Saarikoski:

Sähkökirja on brutaalin yksinkertainen massakulutustuote, jolla ei ole mitään tekemistä kirjojen tai kirjallisuuden kanssa. Kirja on filosofinen esine, joka kokoaa yhteen kosketeltavissa olevaan pisteeseen kommentin todellisuudesta. Kirja on fyysisesti olemassa oleva esine. Sen pinnan tuntu, sivut, kannet ja painetut kirjaimet eivät ole korvattavissa sähköisellä tiedostolla.

>> Kuinka ylimielisesti ja omaa sivistyneisyyttä korostaen painettua kirjaa voikaan puolustaa?

Mikko Lehtonen:

Sähkökirja parantaa huomattavasti yksittäisten teosten tavoitettavuutta sitä mukaa kuin teoksia digitoidaan. Käytettävyydeltään paperikirja on kuitenkin ylivoimainen sähkökirjaan verraten. Sähkökirja tulee paperisen rinnalle, ei sen tilalle.

>> Mitä on tämä ”paperikirjan ylivoimainen käytettävyys”? Sähköisen kirjan lukulaite on kevyempi kuin painettu kirja. Lukulaitteeseen mahtuu jopa satoja kirjoja ja sähkökirjan voi hankkia kymmenessä sekunnissa milloin ja missä vaan. Sähköiseen kirjaan voi lisätä muistiinpanoja ja sisällöstä voi tehdä hakuja. Lisäksi kirjan fonttikokoa voi suurentaa ja kirjan voi myös lainata sähköisessä muodossa eteenpäin. 

Kaari Utrio:

Tuskin kukaan kuvittelee, että tänään ladattu sähkökirja on luettavissa viidensadan vuoden kuluttua kuten painettu, tai jopa käsin kirjoitettu kirja?

>> Kuinka monta 500 vuotta vanhaa, käsin kirjoitettua kirjaa olet Kaari lukenut?

 Alexis Kouros:

Ihminen voi lukea vain yhden kirjaa kerrallaan ja painetun kirjan voi antaa vielä eteenpäin.

>> Oletko Alexis kuullut sähköpostista? Myös sähköisen kirjan voi antaa eteenpäin ja vieläpä monella tavalla. Ja mitä tekemistä ihmisen kyvyllä lukea vain yhtä kirjaa kerrallaan on painetun kirjan mahdollisen syrjäytymisen kanssa?

Tommi Uschanov:

Myöskään esimerkiksi lyijykynä – painettua kirjaa vain noin sata vuotta nuorempi ja teknisesti vielä suunnattoman paljon alkeellisempi keksintö – ei ole kadonnut mihinkään tietokoneiden tieltä. Ei edes niiden muuttuessa kannettaviksi.

>> …Ja lyijykynä onkin säilyttänyt valta-asemansa sisällöntuottamisen tärkeimpänä välineenä työpaikoilla, kouluissa ja kodeissa. 

Antti Nylén:

Katsokaamme historian todistusta. Valokuva ei ”syrjäyttänyt” maalaustaidetta. Televisio ei ”syrjäyttänyt” radiota. Cd-levy ei ”syrjäyttänyt” vinyyliä. Digikuva ei ”syrjäyttänyt” filmiä.

>> Antti tulkitsee termiä ”syrjäyttäminen” melko kirjallisesti. CD:stä ollaan käsittääkseni jo siirtymässä mp3-muotoiseen ja verkon kautta kuunneltavaan musiikkiin ja digikuvan aiheuttamasta murroksesta voi kysyä vaikka konkurssiin ajautuneelta Valokuvausliikeketju Eiriltä.

Antti Nylén jatkaa:

Kaikki mikä on mahdollista, tehdään. Tämä on nykykulttuurin idea. Koskee yhtä hyvin sähkökirjoja kuin kouluampumisia.

>> Tähän tuskin jää enää mitään lisättävää.

Tulevana viikonloppuna järjestettävät Helsingin kirjamessut näyttävät saavan nostetta e-kirjaan liittyvistä odotuksista. Esimerkiksi Helsingin Sanomat on jo useampana päivänä nostanut sähkökirjan kulttuurisivujensa osaksi. Merkille pantavaa muuten on, että Hesari käyttää nimenomaan termiä ”sähkökirja”. Muita yleiseen käyttöön vakiintuneita termejähän ovat esimerkiksi ”sähköinen kirja” ja ”e-kirja”, joita olemme suosineet tässä blogissamme.

Keskiviikkona 27.10.2010 maan ykkössanomalehti kehotti lukijoita olemaan varuillaan. Kulttuuritoimittaja Esa Mäkinen kirjoittaa, että tekniikka on vielä keskeneräistä, vaikka sähkökirjan tulemista on lupailtu jo vuosikausia. Vaikka lähtökohta on kriitinen, artikkeli on kirjoitettu hyvin kansantajuisesti ja se valottaa suhteellisen kattavasti sähkökirjan haasteita ja mahdollisuuksia.

Valitettavasti artikkelia ei löydy netistä. Poimimme kuitenkin tähän kuvana mukaan e-kirjan ostajan oppaan.

Sähkökirjalla on kaksi tietä lukijalle