Feeds:
Artikkelit
Kommentit

 

Vaikka uskoinkin lukeutuvani niihin kirjanystäviin, jotka eivät koskaan tule sinuiksi sähköisten kirjojen kanssa, on pakko myöntää, että myös lukulaitteissa on puolensa. Monet muutkin bibliofiilit ovat hyväksyneet sen, että pienikokoinen ja kevyt lukulaite osaa olla yllättävän näppärä lisälaite varsinkin paatuneen työmatkalukijan elämässä.

Kärjistetysti painettua ja sähköistä kirjaa pidetään edelleen toisensa poissulkevina vaihtoehtoina. Tästä näkökulmasta ajateltuna painettu kirja on käymässä ainakin pienimuotoiseen taistoon sähköisen arkkivihollisensa ylivoimaa vastaan. Kuten Patrick Kingsley Guardianissa provosoivasti otsikoi: ”Could this new book kill Kindle?”

Kyseessä on kevyt, taskukokoinen mikropokkari, jota selataan vaakatasossa. (Katso esittelyvideo tältä sivustolta.)

Ilmiö on lähtöisin Hollannista, jossa näitä dwarsligger-kirjoja on myyty jo yli miljoona vajaassa kahdessa vuodessa. Nyt formaatti on edennyt Espanjaan ja Ranskaan, ja kesäkuussa Hodder & Stoughton tuo Britanniassa kauppoihin 12 ensimmäistä mikropokkaria.

Jotain suloista näissä mielestäni on. Ainakin ne tuovat mieleen Mini-Suosikit. Oi niitä aikoja.

 

Vuosi 2011 näyttää jatkavan e-kirjojen voittokulkua Yhdysvaltojen kirjamarkkinoilla, ainakin AAP:n tammikuun myyntilukujen perusteella. Samaan aikaan kun kirjojen kokonaismyynti laski 1,9%, kasvoi e-kirjojen myynti jopa 116%.

Niin pokkarien kuin kovakantistenkin myynti sen sijaan putosi merkittävästi. Ilmeisesti e-kirja mielletään pokkarin vaihtoehdoksi, sillä pehmeäkantisten myynti laski lähes 20%. Kovakantisia sen sijaan ostettiin reilut 11% vähemmän kuin vuosi sitten tammikuussa.

Luvuissa ei sinällään ole mielestäni mitään yllättävää. Kuten ei siinäkään, että ainoita myyntivoittajia e-kirjojen lisäksi olivat ammatti- ja oppikirjat (+1,3%) ja uskonnolliset kirjat (+5,6%). Only in America?

 

Netti on pullollaan erilaisia arvioita sähköisten kirjojen lukulaitteista. Yleensä arviot ovat värittyneitä tai puolueellisia milllon minkäkin intressiryhmän tai teknologian puolesta. Löysin tämän asiantuntevan ja neutraalin esittelyn YouTubesta. Mielestäni se kertoo erittäin hyvin kummankin laitteen vahvuudet, heikkoudet ja sopivuuden erilaisiin käyttötilanteisiin tai lukutottumuksiin.

Kansalliskirjasto on Suomen suurin ja vanhin tieteellinen kirjasto. Jotta sen aineisto olisi helpommin etsittävissä ja hyödynnettävissä, pyritään kansallista julkaisuperintöä saattamaan jatkuvasti digitaaliseen muotoon. Tällä hetkellä Kansalliskirjastolla on digitoituna noin 4 miljoonaa sivua erilaisia aineistoja, kuten sanoma- ja aikakauslehtiä, kirjoja ja pienpainatteita.

Kansalliskirjaston sanomalehtiaineistoa on tähän mennessä digitoitu automaattisen tekstintunnistuksen avulla. Tietokoneet eivät ole kuitenkaan virheettömiä, ja varsinkin heikkolaatuinen aineisto vaatii suuret määrät manuaalisesti tehtävää korjaustyötä.

Digitalkoot on Kansalliskirjaston ja Microtaskin yhteisprojekti, jonka tarkoituksena on nopeuttaa sanomalehtiaineiston digitointia. Se onnistuu, mikäli mukaan saadaan mahdollisimman paljon vapaaehtoisia manuaalisen korjaustyön tekijöitä.

Kuulostaako kuivakalta? Sitä se ei kuitenkaan ole. Manuaalinen korjaustyö on nimittäin purettu hauskojen myyräpelien muotoon. Kokeile ja osallistu!

E-kirja paneelissa

Kirjastokaista julkaisi videokoosteen HelMet-kirjaston järjestämästä keskustelupaneelista, jossa ääneen pääsivät niin kirjaston, kustannustoimen, kirjakaupan, päättäjätahon, kirjailijoiden kuin loppukäyttäjienkin edustajat. Paneeli järjestettiin Entressen kirjastossa Espoossa viime marraskuussa, ja sitä isännöi Jukka Relander Suomen kirjastoseuran puheenjohtajan ominaisuudessa.

Videon näet alla olevasta linkistä.

http://www.kirjastokaista.fi/vimp.swf?playlistmode=media&mediaid=9403&webtv=false&hosturl=http%3A%2F%2Fwww.kirjastokaista.fi%2Fflashcomm.php

Siinä, missä suomenkieliset e-kirjat tekevät vasta tuloaan, on meno Pohjois-Atlantin toisella rannalla jo kovin erilaista. Amazonin viimeisimmän neljänneksen mukaan yritys myy nyt enemmän Kindle-kirjoja kuin painettuja. Laskelman tekee mielenkiintoiseksi myös se, että laskelmassa on huomioitu sekä kovakantiset että pokkarit, muttei lainkaan ilmaisia e-kirjoja.

Toisin kuin kuviteltiin, Kindle tuntuu pitävän pintansa myös iPadia vastaan. Suomen markkinoilta vastaava kytkykauppalaite puuttuu. Löydämmekö nimenomaan sähköisille kirjoille tarkoitetut lukulaitteet vai tuleeko meistä tablet-kansaa?

Elisalta Suomen laajin e-kirjavalikoima

Elisa julkaisi tänään Suomen laajimman e-kirjavalikoiman osana Elisa Kirja -palvelua. Palvelu on laiteriippumaton, joten sitä on mahdollista käyttää niin tableteilla, älypuhelimilla, lukulaitteilla kuin tietokoneellakin.

Palvelussa on jo nyt yli 400 kirjaa, joista osa maksuttomia suomenkielisiä klassikoita. Elisa tarjoaa kirjoja myös yksinoikeudella. Ensimmäinen yksinoikeudella toimiva yhteistyökumppani on CrimeTime-kustantamo, jonka myötä Elisa Kirja -palveluun luvataan täysin uudentyyppistä sähköistä kirjallisuutta jo kevään aikana.

Lisätietoa löytyy Elisan tiedotteesta.

 

Elisa e-kirjavalikoima

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.