Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for Touko 2010

Odotan innolla hetkeä, jolloin voin lukea Helsingin Sanomani tämänkaltaisesta laitteesta. Lopetin HS:n paperilehden jo vuosia sitten kyllästyttyäni kantamaan valtavia paperimääriä kierrätykseen. Helsingin Sanomien tuhatvuottavanha käyttöliittymä, jonka hyvyydestä aina väännetään kättä, on minusta todella epäkäytännöllinen. Yritän aina lukea HS:n sunnuntaipainoksen kuntosalini sohvalla, mutta 10 minuutin jälkeen lopetan löydettyäni itseni valtavasta paperikasasta olkapäiden kolottaessa. Samasta asiasta puhutaan Sähköinenkirja.fi-sivustolla. Törmäsin tähän Skiff-lukijaan jo sen ensiasteilla ja se tuntuu mielestäni yhdeltä lupaavimmista omiin tarpeisiini sopivista lukulaitteista.

Siinä on markkinoiden suurin näyttö, ja se on myös ohuin. Sitä kuvaillaan kestäväksi, koska sen näytössä ei ole lasia ja runko on tehty magnesiumista. Resoluutioltaan siinä on neljäkertaa enemmän pikseleitä kuin tavanomaisemmissa lukulaitteissa. Ainakin minulle yksi tärkeimmistä omainaisuuksista on sen kosketusnäyttö, eli se ei tarvitse esimerkiksi osoitinkynää, josta en pidä. Tämä tuo sen tutun ”lehdenkääntämisen tunteen” lukemiseen. Akun kestoksi luvataan viikkoa.

Palvelu ja ansaintamallit
Tämä kuva kertoo, miten Skiff-lukulaite toimii ja miten siihen saa sisältöä. Huomionarvoista on se, että sisältöjen mukaan voidaan sijoittaa kolmannen osapuolen mainoksia. Lukijan kannalta aika näyttää, ovatko ne häiritseviä vai eivät. Mainostajien mukaan tuominen kuitenkin lisännee sen vetovoimaa ja auttaa murroksen etenemisessä? Mitä itse tuumit?

Mainokset

Read Full Post »

Kaikki puhuvat sähköisten kirjojen muuttavan tapaa ostaa ja lukea kirjoja. Mutta oletko ajatellut, että se on myös mahdollisuus sinulle – potentiaaliselle kirjailijalle? Jos sinussa asuu pieni pöytälaatikkokirjailija, tai laatikossasi makaa jo useita julkaisemattomia novelleja, tämä postaus on sinulle!

Päästäkseen Applen kirjakauppaan, kirjasi tulee täyttää seuraavat kriteerit: siinä tulee olla 13-numeroinen ISBN-numero, sen pitää olla ePub-muodossa. Ja jotta sinulle voidaan maksaa, tarvitset USA:n vero-ID:n ja iTunes-tilin, luottokortin ja Intel Macin.

Tässä vaatimukset, jotta voit julkaista tuotoksiasi Applen iBook-kirjakaupassa.

En usko, että ePub-muotoinen ”itsekustannus” jää vain Applen harteille, jos kirjasi on jo oikeassa muodossa, olisi kaikkien sähköisten kirjakauppiaiden etujen mukaista tarjota tällainen väylä. En ole vielä tutkinut muita, mutta se voi olla jo mahdollista. Missä se lukiossa kirjoittamani runokokoelma olikaan?

Lähde: Maclife.com

Read Full Post »

Digitaalisia kuvakehyksiä valmistava Pandigital on tuonut Yhdysvalloissa markkinoille oman lukulaitteensa, Pandigital Novelin. Kesäkuussa myyntiin tulevaa laitetta on ehditty jo verrata pienikokoiseksi ja edullisemmaksi versioksi iPadista. Uutuus on kuitenkin integroitu Barnes&Noblen e-kirjakaupan kanssa, ja sitä tituleerataan nimenomaan lukulaitteeksi.

Värinäyttöä on opittu viime aikoina pitämään itsestäänselvyytenä. Alkavatko mustavalkoiseen eInk-teknologiaan perustuvat lukulaitteet siis olla auttamatta vanhanaikaisia?

Perinteinen kaunokirjallisuus on yleensä painettu mustalla tekstillä valkealle paperille. Romaanien suurkuluttaja tuskin tarvitsee värillistä lukulaitetta, ainakaan niin kauan kuin niiden muut ominaisuudet eivät tule yhtä lähelle perinteistä kirjaa kuin eInk-laitteissa. Pandigital Novelin LCD-näyttö ei ole yhtä silmäystävällinen kuin sähköinen paperi, ja akkukestoakin on luvattu vain 6 tuntia.

Lukulaitetta hankkiessa kannattaakin miettiä, millaista sisältöä enimmäkseen käyttää. Sarjakuvien ja aikakauslehtien suurkuluttajana valitsisin värillisen version. Perinteisen lukutoukan tarpeita mustavalkoinen eInk-näyttö palvelee vielä toistaiseksi paremmin. Mutta ehkä eInk-näytöistäkin saadaan vielä värillisiä.
Pandigital Novel

Katso Pandigital Noveliin liittyvä video.

Read Full Post »

Luin tämän mielenkiintoisen artikkelin Applen iPadin käyttämisestä lastensatujen lukemiseen. Laitteen teknologian avulla tutuista tarinoista saa huiman visuaalisia, interaktiivisia – jopa tarinankertojia. Mihin niitä vanhempia enää tarvitaan, jos kone lukee kaikki sadut? Tämä pisti minut miettimään, että eikös se lapsen mielikuvituksen kehittäminen ole juuri se seikka, miksi satujen kertominen ja kuuntelu on niin mukavaa – ja kehityksen kannalta hyödyllistä? Puhumattakaan lapsen lukutaidon kehittymisestä niitä lukiessa. Perinteinen E-Ink-pohjainen lukulaite säilyttää perinteisen käyttökokemuksen, sitä voi lukea ja sitä luetaan lapselle kuin kirjaa. Mitä mieltä olette, kumpi parempi? Katsottuani tämän videon, keskityin johonkin ihan muuhun kuin tarinaan?

Read Full Post »

Tämä oli ensimmäinen vuosi kun sähköinen kirja oli mahdollista ilmoittaa Suomen Ekonomiliiton kirjallisuuspalkintoehdokkaaksi, mutta yhtäkään sähköistä kirjaa kustantajat eivät ole kisaan nimenneet”, kertoo projektipäällikkö Jarmo Jaulimo Talouselämän artikkelissa. Sähköinen kirja siis antaa tässä(kin) mielessä odottaa itseään. Kenties jo ensi vuonna?

Read Full Post »

Proosaa ja protokollia testaa käsiinsä saamiaan lukulaitteita. Testisarjan aloittaa Onyx Boox 60.

 

Onyx Boox 60

Kuva on lainassa osoitteesta http://www.onyx-international.com

Kiinalaisen Onyxin valmistama Boox 60 -lukulaite tuntuu valkoisine keinonahkakansineen ensialkuun melko painavalta. Laitteen alareunasta löytyvä virtanappi käynnistää kuitenkin varsin näppärän pakkauksen.  Esimerkiksi muistiinpanotoimintoihin tarvittavaa ohjauskynää on vähän vaikea kaivaa esille, mutta toisaalta se ei voi myöskään tipahtaa huomaamatta.

Käytettävyys

Booxin käyttäminen sujuu luontevasti ilman ohjeitakin. Laitteessa on yksi selkeä ohjausnappula, jonka avulla päätoiminnot hoituvat vaivattomasti. Tekstikoon muuttaminen on helppoa ohjausnappulan sisärenkaan avulla.

Sivujen kääntäminen onnistuu helpoiten pääpainikkeen renoista löytyvillä “PREV” ja “NEXT” napeilla. Sivunvaihto tapahtuu suhteellisen nopeasti. Isommat hypyt voi tehdä ohjauskynällä näytön alarunassa olevan janan avulla.

Luettavuus

Onyxin noin postikortin kokoinen eInk-näyttö tuntuu aluksi melko pieneltä. Tekstikokoja on 5 erilaista, joista pienin tuntuu ainakin testikirjallisuutta luettaessa turhan pieneltä. Toiseksi pienin teksti on jo suhteellisen miellyttävää luettavaa. Näyttö kääntyy tarvittaessa vaakasuuntaan.

Tekstiin on helppo tehdä yliviivausmerkintöjä, mutta niiden poistaminen täytyy tehdä yksitellen.

Muut ominaisuudet

Mp3-soitin, avoin sovellusalusta, monipuoliset muistiinpanotoiminnot. Kynällä voi piirtää 5 eripaksuista viivaa sekä mustalla että valkealla. Erityisesti muistiinpanopohjista löytyvä nuottiviivasto ilahdutti musiikintekijätestaajaa. Tosin nuottien ohjauskynällä piirtäinen oli suhteellisen haastavaa ja vaati kunnon zoomausta.

Mitat

196 mm x 121 mm + 10,6 mm

298 g

Akkukesto

Yli 8000 sivunvaihtoa (laite kuluttaa virtaa ainoastaan sivua vaihtaessa)

Tuetut formaatit

PDF (reflowable), ePUB, TXT, HTML, MOBI pocket, JPG, PNG, GIF, BMP, TIFF, WAV

Yhteydet

Langaton lähiverkko, USB-kaapeli

Tekniset tiedot  valmistajan sivuilla

Pisteet

4/5

Plussat ja miinukset
+ Hyvä lukulaite kaunokirjallisuuden suurkuluttajille

– Suhteellisen kallis

Read Full Post »

Jos lukulaitteiden myynti alkoi kasvaa vasta painetuilla kirjoilla aloittaneiden toimijoiden (Amazon, Barnes&Noble) siirtyessä sähköiseen maailmaan, on osingoille tulossa nyt kirjallisuuden näkökulmasta katsottuna täysin uusia toimijoita. Kuten edellisessä postauksessa mainittu nettijätti Google.

Tietoviikko käsitteli sähköisiä kirjoja vappuaaton numerossaan. Sen mukaan lukulaitteita olisi odotettavissa Suomen  markkinoille mm. Elisalta ja Soneralta. Operaattorihan on toki luonnollinen kanava sähköisen kirjallisuuden jakelemista varten.

Jutussa väläyteltiin myös sitä mahdollisuutta, että Kesko lanseeraisi oman, ”Kindle-ideologian” mukaisen lukulaitteensa yhdessä SecuryCastin kanssa. Tällainen kuvio taas toisi laitteet helposti kaikkien saataville.

Monenlaisista toimijoista päätellen e-kirjoissa nähdään selvää potentiaalia, ainakin laitebisnesmielessä. Jännityksellä odotan, kuka ehtii ensimmäisenä Suomen markkinoille.  Samalla toivon, että sähköiset lukulaitteet lisäävät kiinnostusta myös kirjallisuutta kohtaan. Niissäkin ryhmissä, jotka eivät innostu painomusteen tuoksusta ja kellastuneista sivuista.

Read Full Post »

Older Posts »