Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for heinäkuu 2010

E-kirjan tulevaisuus: video

Tässä erinomainen videokeskustelu Techcrunch-sivustolta E-kirjan tulevaisuudesta, roolista ja suhteesta iPadiin.

Erinomainen keskustelu lukulaitteista vs. iPadista


Katso video tästä

Read Full Post »

Kävin keskusteluja kirjoihin intohimoisesti suhtautuvien ihmisten kanssa. Esille tuli termikin, joka kuvaa kirjoihin intohimoisesti suhtautuvia ihmisiä: bibliofiilit. Wikipedian määritelmän mukaan sana tarkoittaa kirjojen ystävää, keräilijää tai tutkijaa. Bibliofiiliä ei niinkään kiinnosta teoksen kaunokirjallinen arvo, vaan kirjan ulkoasu (painotapa, paperityyppi, sidonta), ikä, sen harvinaisuus (esimerkiksi pieni painosmäärä), tai jokin muu, yleensä muu kuin kaunokirjallinen erityispiirre, joka vaikuttaa kirjan keräilyarvoon. Huomasin nopeasti eksyneeni väärään seuraan esittäessäni tuhannen bibliofiilin keskustelupalstalla ajatuksia käyttämästäni lukulaitteesta ja sen kätevyydestä matkoillani. Olin siinä seurassa ”fleimaaja”, ja hävisin näkemyksieni kanssa varmaan 7-1. Tämä ilmiö oli toki ymmärrettävä ja odotettu, aivan kuten uusien asioiden omaksumisen kanssa yleensä. Olin aiemmin jakanut päässäni tulevia lukulaitekäyttäjiä kahteen ryhmään, kirjoja lukevat ja teknologiasta innostuneet. Niin kutsutut Early adoptorit yleensä ottavat uudet asiat käyttöönsä ja näyttävät esimerkkiä muille suuren massan seuratessa perässä. Ehkä ryhmittely pitääkin jakaa kolmeen, ja viimeisenä tulevatkin bibliofiilit, jotka näkevät kirjat esineinä, pakkomielteen kohteina, ystävinä ja symboleina. Jos ikinä tulevat.

Read Full Post »

Proosaa ja protokollia testaa käsiinsä saamiaan lukulaitteita.

Barnes&Noblen ikioma Nook saa hieman epäreilun etumatkan muihin testilaitteisiin verrattuna – ainakin Union Squaren Barnes&Noblella luuhailemista rakastavalta kirjanystävältä. Nook poikkeaa hieman aiemmin testatuista laitteista mm. alareunassa olevan kosketusnäyttönsä ansiosta. 

Käytettävyys

Erityisesti eSlickin jälkeen Nook tuntuu painavalta ja jyhkeältä. Kokoeroa kyseisillä laitteilla ei kuitenkaan ole merkittävästi pituus- eikä leveyssuunnassa. Nookin sisällä vaikuttaa siis olevan jyhkeämpi rauta.Näytön alla oleva erillinen kosketusnäyttö tuo päänäkymässään mukavan väriläntin lukulaitteiden mustavalkeaan maailmaan. Nookia hallitaan kosketusnäytön sekä molemmilta reunoilta löytyvien sivunvaihtopainikkeiden avulla. Käyttöjärjestelmä on melko näppärä, joskin valikoista palaaminen lukutilaan vie aikansa. Kosketusnäyttöjen yleistyessä Nookin käyttäminen tuntuu melko luontevalta.

Luettavuus

6 tuuman näyttökoko tuntuu olevan lähes vakio peruslukulaitteissa. Sellainen löytyy myös Nookista. Fonttivaihtoehtoja on 3 ja tekstikoon voi valita 4 eri vaihtoehdon väliltä, joista myös pienin on hyvin luettavissa. Sivua kääntäessä näyttö ei vilku yhtä paljon kuin esimerkiksi eSlickissä, mutta peräkkäiset sivut näkyvät hetken aikaa päällekkäin.

Muut ominaisuudet

Nookiin on helppo tehdä yliviivauksia ja muistiinpanoja kosketusnäyttöön ilmestyvän näppäimistön avulla. Laitteessa on myös mp3-soitin. Yhdysvalloissa asuvana Barnes&Noblen sekä AT&T:n asiakkaana Nook olisi varmasti vertaansa vailla. Päävalikosta löytyvä ”the daily” suosittelee jatkuvasti uutta luettavaa.

Mitat

328 g

196 x 125 x 13 mm

 Akkukesto

10 päivää, mikäli langaton verkkoyhteys ei ole päällä (valmistajan mukaan).

Tuetut formaatit

ePub, pdb, pdf, jpg, gif, png, bmp, mp3

Yhteydet

Wi-Fi, USB

Valmistajan sivut 

Pisteet

4,5/5

Plussat ja miinukset

+ Kosketusnäyttö

– Paino

Read Full Post »

Uusi Kindle – 3g ja Wlan!

Juuri kun pääsin kommentoimasta: Verkkokauppajätti Amazon on julkaissut miltei kokonaan uusitun sähköisten kirjojen lukulaitteensa Kindlen.

Uusittu Kindle


Laitteessa on muun muassa parannettu näyttö, sitä on nopeampi käyttää ja laitteen runko on uusittu täysin. Myös hinta pysyi ennallaan. 3g- ja wlan-yhteyden sisältävä malli maksaa 189 dollaria eli noin 145 euroa ja pelkällä wlan-yhteydellä laitteen hinta on 139 dollaria eli noin 107 euroa.

Read Full Post »

E-kirja ja myyntiluvut

Joka tuutista hehkuvien iPad-uutisten rinnalla kannattaa seurata myös Amazonin ja Kindlen liikkeitä.

Amazon Kindle (kuva lainassa Tietoviikolta)


Verkkokauppa Amazon myi loppuun Kindlen 189 dollarin mallin. Se oli viime vuoden suosituin joululahja jenkeissä. Tällä hetkellä Amazon myy jo 180 sähköistä kirjaa 100 kovakantista kohden, vaikka e-kirjoja on tarjolla vain 630.000 – murto-osa kaikesta valikoimasta. Muutoksen nopeus on yllättänyt kaikki tahot, sillä perinteisiä kirjoja on myyty 15 vuotta ja e-kirjoja 33 kk! Maailmalla arvioidaan tänä vuonna myytävän 10 miljoonaa lukulaitetta! Applen iPad-tabletin tai iPhonen suosion on kokoajan ennustettu syöksevän Kindlen myyntimäärät jyrkkään laskuun. Steve Jobs kertoi kesäkuussa, että iPadille on kahden kuukauden aikana ladattu viisi miljoonaa kirjaa Applen omasta kaupasta. Kindlen ja e-kirjojen luvut osoittavat selvästi näiden kahden laitteen eron. Media vertaa laitteita jatkuvasti toisiinsa, mutta vain kun olet kokeillut oikeasti lukea kirjoja kummallakin, huomaat eron. iPad painaa kuin synti, peilaa valoa ja kuumenee. Se on silti hauska ja monipuolinen laite, mutta melkein nelinkertainen hintaero e-ink-lukulaitteisiin on huima. Väittäisin, että Amazonin erinomainen kauppa käyttöiittymineen ja suosittelujärjestelmineen on kova pala Applellekin.

Lähde: Tietoviikko

Read Full Post »

Mitä kirjailijat sanovat e-kirjoista?

Tässä silmiini osuneessa, jo vuonna 2008 Uusi Suomi-lehdessä julkaistussa jutussa kirjailija Mike Pohjola pohti e-kirjojen tulevaisuutta. Hänen mukaansa sähköiset kirjat voivat muuttaa lukukokemuksen ja kirjan tulevaisuuden ja kirjailijana häntä kiinnostavat e-kirjan tuomat mahdollisuudet sisällön suhteen: interaktiivisuutta, hypertekstiä, multimediaa, viitteitä, koon muuttamista, automaattinen äänikirjaksi muuttuminen, uuteen laitokseen päivittyminen, ja niin edelleen.

Verkkosisältöjen kanssa työkseni pulaavana tuli mieleeni, että jos tuosta tulee mainstreamia, kirjalijan sisällöntuotannolliset haasteet ovat merkittävästi erilaisia kuin ennen. Pitääkö kirjailijan jo kirjaa kirjoittaessaan miettiä interaktioita, videoita ja hyperlinkkejä? Sehän on sama haaste, jonka edessä sisällöntuottajat olivat jo internetin alkuaikoina. Syntyykö tulevaisuuden hyperkirjailijoiden rinnalle hyperkustantaja tai teknologisia partnereita – vai muuttuuvatko nykyiset kustannustalot sellaisiksi? Vai ovatko ne jo sitä? Anybody?

Read Full Post »

Luin tämän jutun Talouselämä-lehdestä. Tuli vaan mieleen, että Suomen Ekonomiliiton kirjallisuuspalkintoehdokkaiden, joita oli 43 kpl, ”kahlaaminen” olisi ollut paljon helpompi ja nopeampi homma, jos kaikki kirjat, paitsi yksi, olisivat olleet e-kirjoja. Palkinto myönnettänee kuitenkin sisällön, ei ulkoasun perusteella:)

Read Full Post »

Lukulaite puhekielessä

Pohdin aikaisemmassa postauksessani sitä, miten sähköinen kirja tulee käyttäytymään puhekielessämme. Ehkä lukulaitettakin kutsutaan jonain päivänä vain kirjaksi.

Lukemisen ja teknisen laitteen yhdistävä sana “lukulaite” on mielestäni varsin kuvaava. Ruotsissa käytetään ilmeisesti termiä läsplatta, lukulevy. Melko osuva sekin. Varsin monessa maassa näyttää kuitenkin, ainakin Googlen perusteella, olevan valloillaan englantipohjainen e-reader.

Kielten oma termistö vaikuttaa pikaisen katsauksen perusteella yhtä vakiintumattomalta kuin meilläkin. Muotoja on monia. Puhutaan lukijoista, kuten ranskan “liseuse”. Lukijoille asetetaan myös määreitä, kuten eestin “e-raamatu luger” tai espanjan “letor de libros electrónico”. Saksan “läsgerät” on rakenteltaan samoilla linjoilla kuin meidän lukulaitteemme. Pelkkä sähköisyyskin voi riittää, kuten portugalilaisten, “leitor eletrônico”.

Kehittyipä sähköisiin kirjoihin liittyvä sanasto mihin suuntaan tahansa, toivon, ettei Suomessa ruvettaisi puhumaan kuitenkaan iiriidereistä.

Read Full Post »

Stora Enso teki vuoden toisella neljänneksellä parhaan tuloksensa peräti kolmeen vuoteen. Toimitusjohtaja Jouko Karvinen kuvasi Helsingin sanomien (23.7.2010, sivu A17) mukaan tulosta ”fantastiseksi”. Tapahtuu e-kirjan läpimurto tai ei, tuskin paperin tekeminen on ihan pian loppumassa.

Samassa artikkelissa on kiinnostava huomio Karvisen lukutottumuksista. Maailman suurimpiin kuuluvan metsäjätin toimitusjohtaja nimittäin kertoo artikkelissa selaavansa lehdet sähköisellä lukulaitteella. ”Pitää muistaa mistä esimerkiksi sanomalehtipaperin kilpailu syntyy. Nyt uhka kulkee mukanani ympäri maailman”, Karvinen summaa.

Read Full Post »

Ainakin Tietoviikko ja MikroPC uutisoivat tällä viikolla, että verkossa toimivan kirjakauppa Amazonin myynnissä on tapahtunut merkittävä muutos sähköisen kirjan eduksi. ”Kindle-lukulaitteelle myytyjen kirjojen ylittäneen kovakantisten kirjojen myynnin viimeisen kolmen kuukauden ajan”, tiivistävät molemmat lehdet uutisen sisällön. Alkuperäinen artikkeli aiheesta löytyy New York Timesin sivuilta.

Tämä kehitys on jatkunut ainakin Amazonissa jo jonkin aikaa. Kirjoitin huhtikuussa postauksessani Amazonin ensimmäisen kvartaalin osavuosikatsauksesta, jossa Kindle-lukulaitteiden ja muun elektroniikkamyynnin liikevaihto ohitti ensimmäistä kertaa yhtiön perinteisen kirjamyynnin arvon.

Yhdysvaltojen etumatka esimerkiksi Suomeen verrattuna kasvaa siis kovaa vauhtia. Kuten aiemminkin on tullut todettua, turhan kovaa kiirettä täällä peräpohjolassa ei todellakaan ole sähköisen kirjan osalta pidetty! Mainittuejn artikkelin mukaan maailmalla arvioidaan myytävän tänä vuonna runsaat 10 miljoonaa sähköisen kirjan lukulaitetta, joista valtaosa siis nimenomaan Yhdysvalloissa.

Read Full Post »

E-kirja verollepantavaksi

Perinteisen kirjan ystävät ovat mielissään Iso-Britanniassa. Ensi vuoden tammikuussa voimaanastuva arvonlisäverouudistus säilyttää painetun kirjallisuuden verotuksen nollassa. Sähköinen kirja ja äänikirja sen sijaan kuuluvat korotuksen piiriin – niiden ALV nousee 17,5 prosentista 20 prosenttiin.

Painettua sanaa pidetään siis edelleen kansan sivistyksen kannalta niin tärkeänä, että sen hinta tulee säilyttää mahdollisimman alhaisena. Ilmeisesti lukulaitteita pidetään kuitenkin sen verran viihteellisinä, että niistä sekä niihin liittyvästä sisällöstä halutaan periä täysi arvonlisävero.

Read Full Post »

Proosaa ja protokollia testaa käsiinsä saamiaan lukulaitteita.

Foxit Softwaren valmistama eSlick on lähes puolet kevyempi kuin aiemmin testaamamme laitteet. Ohueen muovikuoreen pakatusta lukijasta saa melko lelumaisen ensivaikutelman.  
 

Käytettävyys

Käytimme testiaineistona pdf-tiedostoja, jolloin tekstikokoa ei voi säätää kuten ePubissa. Toisaalta laite ei myöskään tue ePub-tiedostoja. Näyttö on taas kerran 6-tuumainen, joten hirveän suuria eroja esimerkiksi Nuutin  ja eSlickin välillä ei ole. Keveys on kannettavissa laitteissa aina hyvä puoli, toisaalta pelottaa, särkyykö eSlick helpommin kuin jykevämmät kilpailijansa.

Luettavuus

Vain 180 grammaa painava eSlick käynnistyy yllättävän reippaasti. Navigointi ja sivunvaihto onnistuvat laitteen etupaneelissa olevan 5-suuntaisen ohjaimen avulla. Oikeanpuoleiselta reunustalta löytyvät volumepainikkeet. Laitteen vasen reuna tarjoilee omat painikkeensa musiikkisoittimeen, yleisvalikkoon ja edelliseen näkymään siirtymiselle sekä valitun tiedoston poistamiseen.

Äkkiseltään eSlick vaikuttaa optimoidummalta äänikirjojen kuunteluun kuin varsinaiseksi lukulaitteeksi. Valikkojen käyttäminen tuntuu suhteellisen loogiselta, mutta eSlickiä vaivaa sama ongelma kuin edellistä testattavaamme Nuutia – toiminnot tapahtuvat ruudulla melkoisella viiveellä.

Muut ominaisuudet

Erittäin helppokäyttöinen mp3-soitin.

Mitat

180 g

188 x 118 x 9,2 mm

Akkukesto

8 000 sivunvaihtoa (valmistajan mukaan)

Tuetut formaatit

pdf, txt, mp3

Yhteydet

Tiedostonsiirto mahdollista ainoastaan USB-kaapelin kautta.

Pisteet

2,5/5

Plussat ja miinukset

+ Erittäin kevyt

– Tuettujen tiedostomuotojen pieni määrä

Valmistajan sivut

 

 

Read Full Post »

Kuten olemme blogissamme useaan otteeseen ennustaneet, ovat suomalaiset kirja-alan toimijat vihdoinkin aktivoitumassa e-kirjan osalta. Kauppalehti kertoo tänään artikkelissaan, että Akateeminen kirjakauppa, Suomalainen kirjakauppa ja NetAnttila tuovat syksyn aikana ”hyllyilleen” e-kirjan ja e-kirjan lukulaitteen.

Kauppalehti referoi YLE:n uutista, jossa Akateemisen kirjakaupan johtaja Annamari Arrakoski-Engardt kertoo esimerkiksi seuraavaa:

– Meillä päätökseen on selkeästi yksi hyvä syy: tänä vuonna saamme latauskaupan toimimaan niin, että voimme yhtä aikaa myydä sekä lukulaitteita että sisältöä niihin.

Seuraamme blogissamme aktiivisesti tilanteen kehittymistä ja lupausten toteutumista. Nyt sanoista tekoihin Akateeminen, Suomalainen ja Anttila!

Read Full Post »

Image-lehden tuoreimmassa numerossa (6-7/2010) kirjailija Teemu Kaskinen kertoo tuskasta, jonka oman kirjan murskaava kritiikki saa aikaan. Arvostelun kohteeksi päässyt teos on Norsun vuosi, jonka armottomana kriitikkona on toiminut Helsingin sanomien Veli-Pekka Leppänen. Kritiikin teksti löytyy Helsingin sanomien sivuilta.

Artikkelissa kirjailija saa kiinnostavan mahdollisuuden kertoa oman näkemyksensä kritiikistä ja arvioida kriitikon taustavaikuttimia sekä motiiveja. Ymmärrettävästi kirjailija on jyrkästi eri linjoilla arvostelijan kanssa.

Artikkelia ei valitettavasti löydy netistä, mutta kirja on luettavissa ilmaiseksi osoitteesta http://www.wsoy.fi/yk. Jostain syystä kirja ei kuitenkaan ole ladattavissa sivuilta. Tämä on hullua, koska koneen ruudulta lukeminen on tunnetusti rasittavaa. Jos kirja olisi ladattavissa sähköisen kirjan lukulaitteeseen, olisi se varmaankin jo tullut luettua rannalla loikoillessa. Tietokonetta en viitsi aurinkoon raahata, eikä lukemisesta helteiden kirkkaudessa olisi koneen näytöltä mitään tullutkaan. Ja auringon mennessä pilveen olisi koneen akku jo ehtinyt tyhjentymään.

Kirjan lukeminen jää siis itselläni toiseen kertaan. Jos joku blogimme lukijoista on jo ehtinyt tutustumaan Norsun vuoteen, olisi hauskaa saada edes lyhyt arvio kommenttina tähän postaukseen. Samoin olisi kiinnostavaa lukea kokemuksia e-kirjan lukulaitteen käyttökokemuksista kesäisissä olosuhteissa ulkoilmassa.

Ammattilaisten kritiikit löytyvät muuten kattavasti Kritiikkiportin sivuilta. Sivuilla voi näppärästi hakea eri kirjojen julkaistut kritiikit muutamalla klikkauksella. Norsun vuosikin jakoi lopulta mielipiteet, eli kirjailija sai ainakin vähän balsamia haavoilleen.

Read Full Post »

Proosaa ja protokollia testaa käsiinsä saamiaan lukulaitteita.

Rakkaiden länsinaapureidemme oma lukulaite Nuut näyttää – ehkä ennakkoasenteistakin johtuen – jotenkin ruotsalaiselta. Koreassa valmistettu laite on huomattavasti paksumpi kuin aiemmin testatut Kindle 2 ja Boox.

Käytettävyys

Nuutin näyttö ei ole keskitetty, vaan sijaitsee hieman vasemmalla. Oikeasta reunasta löytyy sivunvaihtoon tarvittavat painikkeet sekä osa navigaationäppäimistä.

Laitteen käyttö vaatii hieman harjoittelua, sillä osa navigoinnista on kätketty laitteen oikeanpuoleiseen ulkosyrjään sekä etupuolella oleviin, vain hieman koholla oleviin muovinystyröihin.

Valikot ovat kuitenkin graafisesti selkeät, jotenkin ruotsalaiset nekin. Valikoissa liikkuminen tapahtuu ilmeisesti koneen suorituskyvystä johtuen melko hitaasti – odottelua painalluksen ja liikkeen välillä on harmittavan paljon.

Luettavuus

Näyttö on 6-tuumainen, kuten muutkin tähän mennessä testaamamme laitteet. Tekstikokoja löytyi 4 erilaista, mutta vaihtaminen vaati useamman painalluksen.  Näyttö vaikuttaa terävältä, mutta ilmeisesti tämän kääntöpuolena sivuvaihto toimii melko hitaasti.

Muut ominaisuudet

Nuut sisältää käteväkäyttöisen mp3-soittimen, jolla on hyvä kuunnella myös äänikirjoja. Harmaiden keinonahkakuorien “takakannessa” on verkotetut reiät  laitteessa oleville kaiuttimille. (Emme kuitenkaan testanneet, toimisiko laite ghetto blasterina rantajuhlissa.)

Mitat

290 g

18 cm x 14 cm x 2 cm

Akkukesto

10 000 sivunvaihtoa (valmistajan mukaan).

Tuetut formaatit

epub, pdf, txt, jpg, bmp, gif, png, mp3, wav

Yhteydet

Tiedostonsiirto mahdollista ainoastaan USB-kaapelin kautta.

Valmistajan sivut

Royal line (ruotsiksi)

www.nuutbook.com (koreaksi)

Pisteet

2/5

Plussat ja miinukset

+ Terävä näyttö

– Hidas

Read Full Post »

Digitodayn artikkelissa kerrotaan Nielsen Norman Groupin käytettävyystutkimuksesta, jonka mukaan sähköisen kirjan lukeminen on hitaampaa kuin painetun niteen. Tutkimuksen mukaan ”Amazonin Kindle-laitteella lukemiseen kului lähemmäs 11 prosenttia enemmän aikaa kirjaan verrattuna”.

Tutkimukseen osallistui vain 24 henkilöä, eli otos on pieni. Tuloksessa kiinnostavinta onkin mielestäni, miten tilanne muuttuu jatkossa, kun lukulaitteet kehittyvät ja ihmiset tottuvat käyttämään niitä. Toisaalta joku voisi myös kysyä mitä merkitystä tuloksella on. Pitääkö lukiessakin olla kiire?

Read Full Post »

Testasin nopeasti kuinka sähköisten kirjojen ostaminen ja lukeminen toimii iPadin iBooks-sovelluksella. Se taitaa olla valmiina ainakin uusimmissa iPhoneissa. Teemme virallisen arvion arvosanoineen vielä myöhemmin. Sen voin sanoa, että iPad on ohuudestaan huolimatta melko painava, eikä sitä voi lukea yhdellä kädellä kovinkaan pitkää aikaa. Kirkas, mutta lasipintainen näyttö myös heijastaa ilkeästi valoa. Nämä ovat monipuolisten ominaisuuksien hinta. Tässä vaiheittainen kuvasarja kirjan tilaamisesta ja lukemisesta:

Tässä iPadin aloitussivu, jossa näkyy iBooks-sovelluksen ikoni.


Klikkaamalla sovellus auki, tulee ruutuun kirjahylly, joka on aluksi tyhjä. Kuvassa on jo aiemmin testaamamme Nalle Puh-kirja. Sync Bookmarks-toiminnon avulla iPad synkronoi kirjasi iPhonen kanssa, muistaen mm. bookmarkit ja paikat joihin lopetit viimeksi lukemisesi.


Kun klikkaat Store-nappulaa, siirryt kirjakauppaan, joka toistaiseksi on englanniksi ennen virallisen suomalaisten kirjojen myynnin aloittamista.


Categories-nappulalla voi valita miltä alueelta haluat etsiä kirjoja.


Valitessasi kirjan, näkymä on tämä: Samplesta latautuu osa kirjasta, Free-nappualasta (tässä ilmainen kirja) latautuu koko kirja. Tämä kestää hetken aikaa.


Ja kas, kirja on ilmestynyt omaan kirjahyllyysi. Kirjahyllyn saa näkymään myös listana, jolloin on helpompi tutkia suurempia kirjamääriä.


Lukutestiin otin kuitenkin Nalle Puhin, jonka etusivun näyttää tältä.


Sivuja käännetään Applemaisesti tekemällä sormella sivunkääntö liike pintaa hipoen.


Kun klikkaat kahdesti esim. sanaa jota et ymmärrä, voit tarkistaa sen sanakirjasta, alleviivata, tehdä siihen muistiinpanon tai etsiä sitä.


Itse ainakin osaan paljon englanninkielisiä sanoja, mutten tiedä miten ne kirjoitetaan tai mitä ne tarkasti merkitsevät. Tämä auttaa siihen hätään.


Note-napista aukeaa muistilappu ja virtuaalinäppäimistö, jolla voit tehdä itsellesi muistilapun lukemasi asian yhteyteen.


Jos teksti tuntuu pieneltä, sitä voi kätevästi suurentaa oikeasta ylälaidasta.


Oikeassa ylälaidassa on paikka kirjanmerkille. Kaksoisklikkaamalla Bookmark-nappia, se muuttuu punaiseksi.


Sekä kirjanmerkit että muistiinpanot näkyvät kirjan alussa, joista niihin on helppo siirtyä vain klikkaamalla.

Read Full Post »

HS.fi: Amazon ilmoitti juuri tiputtaneensa Kindle e-kirjojen lukulaitteen hintaa 70 dollarilla 189 dollariin (noin 145 euroa) pian sen jälkeen kun Barnes & Noble laski Nook-laitteensa hintaa 199 dollariin (155 euroa). Nookin halvempi versio, jossa on 3G-yhteyden sijasta vain WiFi, maksaa 149 dollaria (115 euroa), uutisoi Helsingin Sanomat tänään. Sähköisten lukulaitteiden hintakilpailua kiihdyttää Applen iPad-laite, jota on myyty parissa kuukaudessa jo kaksi miljoonaa kappaletta ja siitä on tuntuvasti kalliimmasta hinnasta huolimatta tullut kova haastaja muille lukulaitteille. Halvimman version listahinta on nyt 499 dollaria (385 euroa).
Sähköisten kirjojen myynti on voimakkaassa kasvussa ja arvio on, että niiden osuus amerikkalaisista kirjamarkkinoista lähes tuplaantuu tänä vuonna. Nyt osuus on noin kolme prosenttia.

Hyvä! Kilpailu tekee tehtävänsä ja yhä useampi sähköisten kirjojen lukulaite on tavallisten kansalaisten ulottuvilla.

Read Full Post »

Jos e-kirjan lukulaitteet ja erityisesti Sonyn eBook Reader Touch kiinnostaa, Dailymotion-palvelusta löytyy suomenkielinen esittelyvideo. Videossa käydään lukulaitteen ominaisuudet ja toiminta läpi yksityiskohtaisesti. Sonyn oma, edellä mainittua huomattavasti lyhyempi esittely Sonyn omilla sivuilla.

Read Full Post »