Bibliofiili vihaa E-kirjaa

Kävin keskusteluja kirjoihin intohimoisesti suhtautuvien ihmisten kanssa. Esille tuli termikin, joka kuvaa kirjoihin intohimoisesti suhtautuvia ihmisiä: bibliofiilit. Wikipedian määritelmän mukaan sana tarkoittaa kirjojen ystävää, keräilijää tai tutkijaa. Bibliofiiliä ei niinkään kiinnosta teoksen kaunokirjallinen arvo, vaan kirjan ulkoasu (painotapa, paperityyppi, sidonta), ikä, sen harvinaisuus (esimerkiksi pieni painosmäärä), tai jokin muu, yleensä muu kuin kaunokirjallinen erityispiirre, joka vaikuttaa kirjan keräilyarvoon. Huomasin nopeasti eksyneeni väärään seuraan esittäessäni tuhannen bibliofiilin keskustelupalstalla ajatuksia käyttämästäni lukulaitteesta ja sen kätevyydestä matkoillani. Olin siinä seurassa ”fleimaaja”, ja hävisin näkemyksieni kanssa varmaan 7-1. Tämä ilmiö oli toki ymmärrettävä ja odotettu, aivan kuten uusien asioiden omaksumisen kanssa yleensä. Olin aiemmin jakanut päässäni tulevia lukulaitekäyttäjiä kahteen ryhmään, kirjoja lukevat ja teknologiasta innostuneet. Niin kutsutut Early adoptorit yleensä ottavat uudet asiat käyttöönsä ja näyttävät esimerkkiä muille suuren massan seuratessa perässä. Ehkä ryhmittely pitääkin jakaa kolmeen, ja viimeisenä tulevatkin bibliofiilit, jotka näkevät kirjat esineinä, pakkomielteen kohteina, ystävinä ja symboleina. Jos ikinä tulevat.

Advertisement