Kati
Itä-Suomesta kotoisin oleva 32-vuotias kirjoittamisen ammattilainen, joka inhoaa teknistä jargonia.
“Pelkään monimutkaisia laitteita, sillä olen varma, että saan ne hajalle. Sen sijaan pidän hyvistä tarinoista ja kirjoista – sellaisista, jotka suistavat ajatukset raiteiltaan useaksi päiväksi.”
Panu
Enemmän tekniikasta kuin kirjoista kiinnostunut, 34-vuotias perheenisä Helsingistä. “Sähköisissä kirjoissa minua viehättää erityisesti ikivanhan ja täysin uuden median yhdistyminen. Kirja on kirja, mutta tavat käyttää kirjasisältöä muuttuvat jatkuvasti.”
Santeri
Hetkessä elävä, nopeasti asioita omaksuva ja niistä innostuva markkinointihenkinen mies Espoosta. “Suurkulutan erilaisia bisneskirjoja, esityksiä, whitepapereita, tutkimuksia ja näkemyksiä median sisältömuotoon katsomatta. Niiden kautta ylläpidän ja jäsennän näkemystäni maailman menosta.”
Proosaa ja protokollia 
Moi,
Olisiko mahdollista saada jotain testiä yleisesti siitä pitkäaikaisesta lukukokemuksesta erilaisilla ebook-laitteilla? Itse olen noin viikon ajan keräillyt vähän tietoa eri laitteista kun kirjoja yms. alkaa olemaan noin 15 hyllymetriä ja olisi keksittävä vähän kestävämpi ratkaisu.
Selkeästi Kindlet sun muut eInk-vehkeet ovat silmän kannalta ilmeisen hyvä ratkaisu, mutta miten esim. iPadin taustavalaistu? Voiko sillä oikeasti lukea kovin kauaa? Oma ongelmani eskaloituu vielä siinä, että luen aika tasaisesti niin romaaneja kuin sarjakuvia. iPad olisi taas kaikinpuolin paras mitä eri lukumateriaaleihin tulee, mutta se taas painaa jonkin verran, ehkä lämpeneekin (?) ja luulisi tuon taustavaloratkaisun rasittavan silmiä aika pahasti. Eikä hintakaan ole halvimmasta päästä…
Onko noista mahdollisista värillisistä eInk-näytöistä vielä mitään tietoa, lisäksi sellaisia jotka tukisivat cbr/cbz-formaattia mitä sarjispuolella paljon käytetään (käytännössä pakattu .rar tai .zip tiedosto joka on uudelleennimetty).
Moi Frank
Anteeksi, että vastauksemme viipyi.
Meilläkään ei valitettavasti vielä ole kokemuksia pidempiaikaisesta e-kirjan lukulaitteen käytöstä. Olemme testanneet useampia lukulaitteita, mutta testijaksot ovat olleet suhteellisen lyhyitä. Näiden kokemusten perusteella voidaan kuitenkin sanoa, että eInk-lukulaitteet eivät rasita silmiä sen enempää kuin tavalliset kirjatkaan. Tämä on siis ainakin henkilökohtainen näkemykseni.
iPadissa on kokemuksiemme mukaan omat haasteensa ja sen vertaaminen varsinaisiin lukulaitteisiin on hankalaa. Laitteiden vahvuudet poikkeavat toisistaan niin paljon. Pelkän tekstin lukemisessa suosisin ehdottomasti sähköisen kirjan lukulaitetta. Sen sijaan sarjakuvissa ja muissa visuaalisemmissa sisällöissä iPad on kiistatta erittäin toimiva laite. Lisänä iPadissa on tietysti myös esimerkiksi liikkuva kuva, mahdollisuus käyttää nettiä ja lukuisat sovelukset. Kirjojen lukemisessa laitteenvahvuudet eivät kuitenkaan ole.
Värillisistä eInk-näytöistä meillä ole juurikaan kokemuksia, mutta toivottavasti niitäkin saadaan jatkossa kartutettua.
Toivottavasti tästä kommentista oli apua. Lisätietoja blogissamme jatkossa, eli yritämme saada aina tuoreimmat laittet käsiimme ja myös kartuttaa kokemuksia pidemmällä aikavälillä
PS. Kati postasi muutama päivä sitten värillisistä eInk-näytöistä,
https://sahkoinenkirja.wordpress.com/2010/08/19/lukulaite-varillisella-e-ink-naytolla/
Hi,
Not easy to get in contact with you ladies and gentlemen. I’m a journalist for the Finnishswedish magazine Papper, currently working on an article about the future of e-books. Would it be possible to reach you by phone for a few comments?
Phanemenol breakdown of the topic, you should write for me too!
It’s a joy to find somonee who can think like that
Moi!
Bloginne on tosi ajankohtainen, kansallinen näkökulma
aiheeseen on näinä kustannusmuutosten aikoina oikein
tarpeellista.
Itselläni on ollut Foxitin eSlick käytössä vuoden päivät ja
vaikka Foxit luopuikin sen kehityksestä viime kuun alussa
on syytä tarkentaa hiukan laitteen tiedostomuototukea.
Viimeisin keväällä (toukokuun alku 2010) ilmestynyt ohjelmistopäivitys sisälsi uusina muotoina keskeiset
ejulkaisumuodot EPUB:in ja PDB:n sekä kuvatiedostot
GIF, BMP, JPEG ja PNG-tarkenteisina.
terveisin,
Henke
Tervehdys!
Mihin osoitteeseen teille voi lähettää sähkökirja-aiheisia tiedotteita? Olen huomenna lähettämässä yhden tiedotteen, jonka uskoisin kiinnostavan teitä kovasti.
Morjens ja kiitos viestistä
Voit lähettää tiedotteen alla olevaan sähköpostiosoitteeseen:
kysymys(at)sahkoinenkirja.fi
Julkaisemme mielellämme kaikki tuoreet e-kirja -uutiset.
Hei,
lähettäisin mieleläni erittäin ajankohtaisen sähkökirjalehdistötiedotteen ja kutusn lehditötilaisuuteen, mutta ylläoleva sähköposti ei toiminut.
KM
Moi ja kiitos palautteesta,
tuon osoitteen kanssa on valitettavasti ollut hieman ongelmia. Nyt sen pitäisi kuitenkin toimia, eli lähettäisitkö ystävällisesti tiedotteen uudemman kerran osoitteeseen kysymys(a)sahkoinenkirja.fi
Moi
En tiedä onko ihan oikea paikka kysyä, mutta mielestäni en ole muualta löytänyt, Toimiiko kindle/kirjojen lataus moitteetta suomessa ja miten se mahtaa tapahtua?
Moi Jusa ja kiitokset kysymyksestä
Viestisi tuli aivan oikeaan paikkaan! Teemme ainakin parhaamme vastataksemme kaikkiin kysymyksiin.
En ole valitettavasti itse päässyt testaamaan Kindlen e-kirjojen 3G-latausta. Tietojemme mukaan se on kuitenkin toiminut kesästä 2010 asti myös Suomessa. Näin kirjoittaa esimerkiksi Wikipedia Kindle-artikkelissaan.
Amazonin sivuilla tieto on hieman epätarkkaa, mutta sivustolta löytyvä ”wireless coverage map” vahvistaa myös asian (Suomen tilanteen voit tarkistaa tekemällä haun sivun yläosassa).
3G-latauksen käyttäjäkokemuksia löysin Laure-kirjaston blogista. Heidän Kindle-testissään 3G-lataus näytti olevan koko testin positiivisin asia.
Moi
Mulla on ollut Kindle 3g viime syksystä asti ja kirjojen lataaminen toimii liiankin hyvin.
Kun tilaat Kindlen se on linkitetty valmiiksi sun Amazon-tiliin. Kirjojen ostaminen/lataus onnistuu joko netissä etsimällä kirjan Amazonin kaupasta ja kirja tulee suoraan Kindleen. Hätätapauksessa (jos lukeminen loppuu kesken) myös suoraan Kindlestä pääsee kirjakauppaan ja osta-nappulaa painamalla kirja tulee alle minuutissa lukulaitteeseen. Ei vois helpompaa olla.
Tervehdys,
mielenkiintoinen blogi teillä. Ja kuten tavallista, mukana keskusteluissa ei ole lainkaan kirja-alan edustajia, kirja-alalla ymmärrän tässä kustantamot, kirjakaupat ja jakelun.
Julkisuuteen saakka ei juurikaan pääse e-kirjojen taloudellinen todellisuus. Eri toimijoilla on monta täysin perustelua syytä olla varovaisia. Joskin toki aktiivisesti kiinnostuneita. Ja näin onkin, kirja-alalla sähköisistä kirjoista ja niiden mahdollisuuksista tiedetään jo paljonkin, mutta tunnetaan samalla myös niiden raadollinen kääntöpuoli.
Rahasta ja kirjoista puhuminen samassa lauseessa tuntuu lähinnä herjaukselta, mutta kuten herkkänenäisimmät varmasti ounastelevatkin, yhden yksittäisen kirjan saaminen kannattavaksi on työn ja tuskan takana. Siitä ei nettoa kustantaja, ei kauppias, ei kirjailija. Maksumiehenä on useimmiten yrityksen taustarahoittaja. Jo painetun kirjan saaminen kannattavaksi on vaikeaa, sähköisissä kirjoissa sitäkin vaikeampaa. Kirjankustantaminen kustannukset ovat pääosin aineettomia, paino- ja logistiset kulut lopulta kohtalaisen pienet. Eikä sähköistenkään kirjojen käsittely ole ilmaista, vaikka näin usein kuvitellaan.
Painettuja kirjoja normaalisti ostetaan kirjakauppojen varastoihin ja kirjastoihin odottamaan lukijaansa. Tämä kattaa ainakin osan kuluista. Sähköistä kirjaa ei koskaan tulla ostamaan samassa määrin. Unelma siitä, että kirja jota paperisena myydään 100 kpl yhtäkkiä Suomen kokoisilla markkinoilla möisikin ilmiömäiset 10 000 kpl sähköisenä versiona on kuitenkin unelmaa. Täytyy muistaa että kullakin kirjalla on kuitenkin rajoitettu lukijajoukkonsa.
On toki totta että sähköisenä kirja saadaan helpommin saavutettavaksi, mutta matka siihen että sähköinen markkina Suomessa olisi oikeasti riittävän suuri (laaja lataajakunta kirjoille ja matala hinta) saavuttaaksen järkevän taloudellisen balanssin, on pitkä.
Tulee pitää mielessä, että meitä innoittavat kansainväliset esimerkit Amazonit ja Applet sun muut. Olen itsekin sähköisten englanninkielisten kirjasisältöjen suurkuluttaja. Mutta ymmärrän kipeästi että siinä missä englanninkielisen sisällön markkinat kattavat koko maailman, suomenkielisen sisällön markkinat ovat kooltaan pienemmän puoleisen suurkaupungin kokoiset.
tervehdys,
oli hauskaa löytää teidän bloginne. Sitä ennen panin itse pystyyn oman http://internetzionale.blogspot.com/ samasta aiheesta, kun lähipiiri ei enää jaksanut intoiluani sähköisistä kirjoista.
Näkökulmani on ehkä enemmän kirjailijan tai kirjoittajan, mutta tavoitteet varmaankin samat — ainakin lähteet vaikuttavat samoilta 🙂 Minustakin kustantajat näyttävät Suomessa sössivän sähköistä kirjaa siihen suuntaan, että kaikki jäävät lopulta häviölle.
Laitan teidän feedin osaksi omaa sivustoani. Omia linkkejäni ja havaintoja voi seurata vaikka twitterfeedistäni @lebanonsky.
Terve,
Tiedoksi että nyt suomalaisilla on yksi vaihtoehto lisää kun avasimme
http://www.kirjoja.fi/ e-kirjakaupan. Hyödynnämme Kirjavälityksen sisältöä eli
meidän valikoima on aika samaa mitä muilla e-kirjakaupoilla.
Pyrimme jatkossa tuomaan lisäarvoa laajentamalla sisältöä ja
kehittämällä verkkokauppaa. Meillä on yli 10 vuoden kokemus
nettimainonnasta, verkkokaupoista ja verkkopalvelun kehityksestä ja
tätä osaamista pyrimme hyödyntämään uudessa kaupassa.
Palautetta saa tosi mielellä antaa Facebook-sivuillamme tai suoraan mailiin!
Nico