Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘e-kirja’

Vuosi 2011 näyttää jatkavan e-kirjojen voittokulkua Yhdysvaltojen kirjamarkkinoilla, ainakin AAP:n tammikuun myyntilukujen perusteella. Samaan aikaan kun kirjojen kokonaismyynti laski 1,9%, kasvoi e-kirjojen myynti jopa 116%.

Niin pokkarien kuin kovakantistenkin myynti sen sijaan putosi merkittävästi. Ilmeisesti e-kirja mielletään pokkarin vaihtoehdoksi, sillä pehmeäkantisten myynti laski lähes 20%. Kovakantisia sen sijaan ostettiin reilut 11% vähemmän kuin vuosi sitten tammikuussa.

Luvuissa ei sinällään ole mielestäni mitään yllättävää. Kuten ei siinäkään, että ainoita myyntivoittajia e-kirjojen lisäksi olivat ammatti- ja oppikirjat (+1,3%) ja uskonnolliset kirjat (+5,6%). Only in America?

 

Read Full Post »

Kirjastokaista julkaisi videokoosteen HelMet-kirjaston järjestämästä keskustelupaneelista, jossa ääneen pääsivät niin kirjaston, kustannustoimen, kirjakaupan, päättäjätahon, kirjailijoiden kuin loppukäyttäjienkin edustajat. Paneeli järjestettiin Entressen kirjastossa Espoossa viime marraskuussa, ja sitä isännöi Jukka Relander Suomen kirjastoseuran puheenjohtajan ominaisuudessa.

Videon näet alla olevasta linkistä.

http://www.kirjastokaista.fi/vimp.swf?playlistmode=media&mediaid=9403&webtv=false&hosturl=http%3A%2F%2Fwww.kirjastokaista.fi%2Fflashcomm.php

Read Full Post »

Siinä, missä suomenkieliset e-kirjat tekevät vasta tuloaan, on meno Pohjois-Atlantin toisella rannalla jo kovin erilaista. Amazonin viimeisimmän neljänneksen mukaan yritys myy nyt enemmän Kindle-kirjoja kuin painettuja. Laskelman tekee mielenkiintoiseksi myös se, että laskelmassa on huomioitu sekä kovakantiset että pokkarit, muttei lainkaan ilmaisia e-kirjoja.

Toisin kuin kuviteltiin, Kindle tuntuu pitävän pintansa myös iPadia vastaan. Suomen markkinoilta vastaava kytkykauppalaite puuttuu. Löydämmekö nimenomaan sähköisille kirjoille tarkoitetut lukulaitteet vai tuleeko meistä tablet-kansaa?

Read Full Post »

Elisa julkaisi tänään Suomen laajimman e-kirjavalikoiman osana Elisa Kirja -palvelua. Palvelu on laiteriippumaton, joten sitä on mahdollista käyttää niin tableteilla, älypuhelimilla, lukulaitteilla kuin tietokoneellakin.

Palvelussa on jo nyt yli 400 kirjaa, joista osa maksuttomia suomenkielisiä klassikoita. Elisa tarjoaa kirjoja myös yksinoikeudella. Ensimmäinen yksinoikeudella toimiva yhteistyökumppani on CrimeTime-kustantamo, jonka myötä Elisa Kirja -palveluun luvataan täysin uudentyyppistä sähköistä kirjallisuutta jo kevään aikana.

Lisätietoa löytyy Elisan tiedotteesta.

 

Elisa e-kirjavalikoima

Read Full Post »

Sähkökirjojen yleistyessä pöytälaatikkokirjailijat alkavat olla samalla viivalla omatoimisten kotimuusikoiden kanssa. Kuka tahansa voi saada kirjallisen hengentuotoksensa esiin verkon kautta. Paitsi oikeastaan sitten kuitenkaan ei. Tarjonnan kasvaessa joukosta erottautuminen käy vaikeammaksi ja vaikeammaksi.

Valtava tarjonta on haaste myös vaihtoehtoisia lukunautintoja etsivälle e-kirjojen ystävälle. Miten löytää hyvät omakustanteet ja pienjulkaisut huonojen joukosta?

Musiikin alalla aiheen ympärille on jo kehittynyt jos jonkinlaista palvelua. Esimerkiksi käyköön vaikkapa Hitlantis, jonne artistit voivat ladata kappaleitaan. Mitä enemmän kappaletta kuunnellaan/ladataan, sitä enemmän näkyvyyttä artistit palvelussa saavat – ja löytävät ehkä tätä kautta lisää kuulijoita.

Mitä musiikki edellä, sitä kirja-ala pikku hiljaa perässä. Indie eBook Hall of Fame on uusi sivusto, joka pyrkii keräämään yhteen lukemisen arvoisia e-kirjoja. Listalle päästäkseen kirjan on ensin tultava suositelluksi vähintään kolmessa eri blogissa.

Kielirajat korostuvat kirjallisuudessa musiikkialaa enemmän. Onkin mielenkiintoista nähdä, tuleeko suomalaista indiekirjallisuutta koskaan olemaan niin paljon, että sen ympärille muodostuisi Hitlantiksen tai edes Indie eBook Hall of Famen kaltaista palvelua.

Read Full Post »

Nyt niitä saa Googlelta. Google eBooksin pilvipalvelu lupaa, että voit jatkaa lukemista juuri siitä kohtaa, mihin viimeksi jäit – vaikka vaihtaisit välillä päätelaitetta. Tarjolla on myös 3 miljoonaa ilmaista sähkökirjaa.

Read Full Post »

”Kansalaisten sähköisiä oikeuksia puolustava” Electronic Frontier Finland ry hyökkää e-kirjoihinkin yleistymässä olevaa kopiosuojausjärjestelmää (DRM) vastaan:

Suomalainen(kin) e-kirjabisnes on ampumassa itseään jalkaan heti lähtöviivoilta; kirjakaupat ovat astumassa markkinoille digitaalisilla rajoitusmenetelmillä (DRM) rampautetuilla tuotteilla. Tämä aiheuttaa kuluttajille harmaita hiuksia käytön hankaloitumisen ja lukulaitteiden yhteensopivuusongelmien muodossa. Käytön jatkuvuus on myös kyseenalaista; kuka takaa, että käyttörajoitettu kirja avautuu vuosien päästäkin uusilla laitteilla?, kirjoittaa Mikko Rauhala artikkelissaan.

Mikä on sinun mielipiteesi suojauksesta? Onko järkevää turvautumista piratismilta vai maksavien asiakkaiden elämän turhaa hankaloittamista?

Read Full Post »

Tietokirjailija Petteri Järvinen tarttuu mielipidekirjoituksessaan Helsingin Sanomien HS-raadin kommentteihin e-kirjan tulevaisuudesta Suomessa: 

Raadin jäsen, kirjailija, esseisti ja suomentaja Antti Nylén vastaa haasteeseen omalla näkemyksellään:

Touché!

Jäämme odottamaan Järvisen vastausta.

Read Full Post »

Psykiatri Leena Väisänen Oulunsalosta kirjoittaa sunnuntain (31.10.2010) Helsingin Sanomien mielipidepalstalla kokemuksistaan sähkökirjasta. Väisänen pitää e-kirjaa ja e-kirjan lukulaitetta verrattomana, etenkin matkoilla ja myös tavallisessa arjessa. Lue alta Väisäsen koko kirjoitus.

Read Full Post »

HS-raati vastaa Helsingin Sanomien artikkelissa kysymykseen ”Syrjäyttääkö sähkökirja lopulta paperikirjat?” Mielipiteitä on sekä puolesta että vastaan ja perusteluissa löytyy.

Kysymyksenasettelu on kieltämättä turhan epätarkka, kuten Lotta Backlundkin toteaa (Ääääh, nämä kysymykset on aina niin hullusti muotoiltu! Ikinä ei voi vastata yksioikoisesti.). Itse tulkitsisin kysymystä niin, että tarkoituksena on arvioida, tuleeko sähköisestä kirjasta joskus yleisempi tapa kuluttaa kirjasisältöjä kuin painetusta kirjasta. Jos kysymys asetetaan näin, on vastaus mielestäni täydellä varmuudella ”kyllä”. Mikä on sinun mielipiteesi?

Seuraavassa muutamia poimintoja ei-vastauksen antaneilta. En malttanut olla kirjoittamatta perään omia täydennyksiäni…

Johannes Koroma:

Koti ilman kirjahyllyä olisi kauhistus, se olisi kuin amputoitu asunto. En halua tihrustaa vuoteessa tai junassa sähköistä ruutua, kyllä kahisevan paperiset sivut ovat tunteikkaampia käännellä.

>> Millä omaa sivistyneisyyttä voisikaan tehokkaammin pönkittää, kuin pinoamalla 100 000 sivua pölyä huoneen nurkkaan? Itsellänikin kyyneleet valuvat, kun kuulen paperin kahinan korvissani.

Juha Herkman:

Sähkökirja on sähköjänis, jonka perässä kustantajat juoksevat pelon- ja toivonsekaisin tuntein.

>> Mitäköhän tapahtuu, kun sähköjänis saadaan kiinni? Ja ainahan sen joku saa.

Mirkka Lappalainen:

Eiköhän kannattaisi intoilla sähkökirjoista vasta sitten, kun saatavilla on parempia ja halvempia lukulaitteita? Nykyisiä vekottimia hankkivat enimmäkseen kustannusalan ihmiset ja teknoräplääjät, joihin kirjojen lukijoiden laaja enemmistö ei kuulu.

>> Rapakon taitaa olla melkoinen määrä ”kustannusalan ihmisiä ja teknoräplääjiä”. Amerikkalaisen Amazon verkkokaupan paras myyntiartikkeli on jo kahden vuoden ajan ollut sähkökirjan lukulaite Kindle. Lisäksi Amazon myi esimerkiksi kesäkuussa 180 sähköistä kirjaa jokaista sataa kovakantista kirjaa kohden.

Ami Hasan:

Ironista muuten, että samanaikaisesti kun digitaalisuuden on uhottu poistavan maailmasta paperin, niin maailman menestyneimmän nettikaupan, Amazon.comin, eniten myymä tuote on paperinen kirja.

>> Mistäköhän Amin tilastot on poimittu? Pehmeäkantisten kirjojen myynti voi tietysti kääntää tilanteen Amazonissakin vielä painetun kirjan eduksi, mutta tuskinpa kyseisen verkkokaupan kohdalla kuitenkaan kannattaa puhua ”digi-ironiasta”. 

Akuliina Saarikoski:

Sähkökirja on brutaalin yksinkertainen massakulutustuote, jolla ei ole mitään tekemistä kirjojen tai kirjallisuuden kanssa. Kirja on filosofinen esine, joka kokoaa yhteen kosketeltavissa olevaan pisteeseen kommentin todellisuudesta. Kirja on fyysisesti olemassa oleva esine. Sen pinnan tuntu, sivut, kannet ja painetut kirjaimet eivät ole korvattavissa sähköisellä tiedostolla.

>> Kuinka ylimielisesti ja omaa sivistyneisyyttä korostaen painettua kirjaa voikaan puolustaa?

Mikko Lehtonen:

Sähkökirja parantaa huomattavasti yksittäisten teosten tavoitettavuutta sitä mukaa kuin teoksia digitoidaan. Käytettävyydeltään paperikirja on kuitenkin ylivoimainen sähkökirjaan verraten. Sähkökirja tulee paperisen rinnalle, ei sen tilalle.

>> Mitä on tämä ”paperikirjan ylivoimainen käytettävyys”? Sähköisen kirjan lukulaite on kevyempi kuin painettu kirja. Lukulaitteeseen mahtuu jopa satoja kirjoja ja sähkökirjan voi hankkia kymmenessä sekunnissa milloin ja missä vaan. Sähköiseen kirjaan voi lisätä muistiinpanoja ja sisällöstä voi tehdä hakuja. Lisäksi kirjan fonttikokoa voi suurentaa ja kirjan voi myös lainata sähköisessä muodossa eteenpäin. 

Kaari Utrio:

Tuskin kukaan kuvittelee, että tänään ladattu sähkökirja on luettavissa viidensadan vuoden kuluttua kuten painettu, tai jopa käsin kirjoitettu kirja?

>> Kuinka monta 500 vuotta vanhaa, käsin kirjoitettua kirjaa olet Kaari lukenut?

 Alexis Kouros:

Ihminen voi lukea vain yhden kirjaa kerrallaan ja painetun kirjan voi antaa vielä eteenpäin.

>> Oletko Alexis kuullut sähköpostista? Myös sähköisen kirjan voi antaa eteenpäin ja vieläpä monella tavalla. Ja mitä tekemistä ihmisen kyvyllä lukea vain yhtä kirjaa kerrallaan on painetun kirjan mahdollisen syrjäytymisen kanssa?

Tommi Uschanov:

Myöskään esimerkiksi lyijykynä – painettua kirjaa vain noin sata vuotta nuorempi ja teknisesti vielä suunnattoman paljon alkeellisempi keksintö – ei ole kadonnut mihinkään tietokoneiden tieltä. Ei edes niiden muuttuessa kannettaviksi.

>> …Ja lyijykynä onkin säilyttänyt valta-asemansa sisällöntuottamisen tärkeimpänä välineenä työpaikoilla, kouluissa ja kodeissa. 

Antti Nylén:

Katsokaamme historian todistusta. Valokuva ei ”syrjäyttänyt” maalaustaidetta. Televisio ei ”syrjäyttänyt” radiota. Cd-levy ei ”syrjäyttänyt” vinyyliä. Digikuva ei ”syrjäyttänyt” filmiä.

>> Antti tulkitsee termiä ”syrjäyttäminen” melko kirjallisesti. CD:stä ollaan käsittääkseni jo siirtymässä mp3-muotoiseen ja verkon kautta kuunneltavaan musiikkiin ja digikuvan aiheuttamasta murroksesta voi kysyä vaikka konkurssiin ajautuneelta Valokuvausliikeketju Eiriltä.

Antti Nylén jatkaa:

Kaikki mikä on mahdollista, tehdään. Tämä on nykykulttuurin idea. Koskee yhtä hyvin sähkökirjoja kuin kouluampumisia.

>> Tähän tuskin jää enää mitään lisättävää.

Read Full Post »

Tulevana viikonloppuna järjestettävät Helsingin kirjamessut näyttävät saavan nostetta e-kirjaan liittyvistä odotuksista. Esimerkiksi Helsingin Sanomat on jo useampana päivänä nostanut sähkökirjan kulttuurisivujensa osaksi. Merkille pantavaa muuten on, että Hesari käyttää nimenomaan termiä ”sähkökirja”. Muita yleiseen käyttöön vakiintuneita termejähän ovat esimerkiksi ”sähköinen kirja” ja ”e-kirja”, joita olemme suosineet tässä blogissamme.

Keskiviikkona 27.10.2010 maan ykkössanomalehti kehotti lukijoita olemaan varuillaan. Kulttuuritoimittaja Esa Mäkinen kirjoittaa, että tekniikka on vielä keskeneräistä, vaikka sähkökirjan tulemista on lupailtu jo vuosikausia. Vaikka lähtökohta on kriitinen, artikkeli on kirjoitettu hyvin kansantajuisesti ja se valottaa suhteellisen kattavasti sähkökirjan haasteita ja mahdollisuuksia.

Valitettavasti artikkelia ei löydy netistä. Poimimme kuitenkin tähän kuvana mukaan e-kirjan ostajan oppaan.

Sähkökirjalla on kaksi tietä lukijalle

Read Full Post »

Ja juuri kun mainitsin kirjojen ja musiikin yhteneväisyydestä digitalisoituvassa maailmassa: nyt tulevat Kindle-singlet!

Read Full Post »

Digitalisoitumisen vaikutusta kirja-alaan tarkastellaan usein musiikkibisneksen kautta. Tapahtuihan digitalisoituminen siellä jo aiemmin, tunnetuin (tosin edelleen käymistilassa olevin) seurauksin.

Mp3-soitinten kehitys innoitti monet lenkkipoluille, sillä musiikin tahtiin on usein mukavampi jolkutella. Voiko lukulaitteilla olla vastaavia liikunnallisia hyötyjä? Juokseminen kirjan kanssa tuntuu ainakin älyttömältä.

Vähemmän liikkuva lukutoukka voi kuitenkin lisätä aktiivisuuttaan yhdistämällä lukemisen edes kevyeen liikuntaan. Apua löytyy, huvittavaa kyllä, esim. Amazonilta.

Lisää lukulaitteen ja painonpudotuksen yhdistäviä vinkkejä löydät Telereadista seuraamalla Joannan painonpudotustalkoita.

 

Read Full Post »

Bookeen Cybook Opus on pieni ja kevyt lukulaite. Akateemisen Kirjakaupan verkkokaupassa sen hinta on 199 euroa.

Käytettävyys

Cybook Opus erottuu testaamistamme lukulaitteista kokonsa puolesta. Laitteessa on vain 5 tuuman näyttö, eikä sitä ympäröivä kuori tuo siihen juurikaan lisää mittaa. Sivunvaihtonäppäimet löytyvät oikeasta reunasta ja laitteen alareunaa koristavat paluu- ja valikkonäppäimet sekä 5-suuntainen navigointinäppäin. Näytön voi säätää automaattisesti kääntyväksi kiihtyvyysmittarin avulla.

Kannettavissa laitteissa pieni koko on aina plussaa. Valitettavasti Cybook Opus on muilta ominaisuuksiltaan varsin kömpelö. Navigointinäppäin on kankea, eikä navigoinnin logiikkakaan aukea yhtä helposti kuin monessa muussa laitteessa.

Luettavuus

Näytön luettavuuden puolesta Cybook Opus ei poikkea muista eInk-näytöistä. Tekstikokoja on jopa 12, joiden lisäksi lukija voi myös valita mieleisensä fontin muutamasta perusvaihtoehdosta.

Muut ominaisuudet

Cybook Opus on puhtaasti lukulaite. Sillä voi toki katsella myös kuvia, mutta esimerkiksi monesta muusta laitteesta löytyvää mp3-soitinta se ei sisällä. Pakkauksen mukana tulee 130 ilmaista kirjaa – englanniksi, ranskaksi, espanjaksi, italiaksi ja saksaksi.

Mitat

151 mm x 108 mm x 10 mm

150 g

Akkukesto

Valmistajan mukaan jopa 8000 sivunvaihtoa.

Tuetut formaatit

ePub, PDF, HTML, TXT, FB2, JPEG, PNG, GIF

Yhteydet

USB-kaapeli

Tekniset tiedot

Pisteet

2/5

Plussat ja miinukset

+ Kevyt

– Kömpelö

– Monimutkainen navigaatio

 

Read Full Post »

Barnes & Noble on lanseerannut PubIt!-julkaisuportaalin, jonka avulla kuka tahansa voi julkaista teoksiaan e-kirjana. Kirjat siirtyvät myyntiin B&N:n verkkokauppaan ePub-muodossa 1-2 vuorokauden kuluttua niiden lataamisesta. ePub-formaatin ansiosta niitä voi siis lukea muillakin lukulaitteilla kuin B&N:n omalla Nookilla.

Hinnoittelupolitiikka on mielenkiintoinen. Jos kirjan hinta on 2,99–9,99$, saa julkaisija 65% myyntituotosta. Alle 2,99$ tai yli 9,99$ maksavista kirjoista julkaisijalle jää vain 40% listahinnasta. Moni siis myynee teoksiaan alle 10 dollarilla, ellei voi olla varma myyntimenestyksestään kovemmallakin hinnalla.

Lue juttu ja B&N:n lehdistötiedote Engadgetista.

 

Read Full Post »

Proosaa ja protokollia testaa käsiinsä saamiaan lukulaitteita. Tällä kertaa testissä Akateemisen Kirjakaupan valikoimista löytyvä iRiver story.

Lukulaitteita alkaa vihdoinkin saada enemmän myös kotimaasta. Akateemisen Kirjakaupan verkkokaupan kalleinta kärkeä edustaa qwerty-näppäimistöllä varustettu iRiver story (349 €).

Käytettävyys

Ekologisen näköiseen pahvipakkaukseen pakattu iRiver muistuttaa täysimittaisine näppäimistöineen ja 6-tuumaisine näyttöineen hieman Kindlen kakkosversiota. Laite käynnistyy sen pohjasta löytyvästä virtanapista. Sivunvaihtonäppäimet löytyvät sekä oikealta että vasemmalta. Sivua voi vaihtaa myös näppäimistön oikeasta alareunasta löytyvästä nuolivalikosta. Näyttösuunnan voi helposti muuttaa pystystä vaakaan yhden napin painalluksella.

Luettavuus

Maallikon näkökulmasta kuuden tuuman eInk-näytöissä ei ole juurikaan eroja. Myös iRiver tuntuu miellyttävältä silmälle, eikä sivunvaihtoihin kulu liikaa aikaa. Tekstikokoja on tarjolla vähemmän kuin Kindle 2:ssa – zoom-näppäimen alta löytyy 3 vaihtoehtoista kokoa. Sarjakuvat näkyvät iRiverissä mukavan terävästi.

Muut ominaisuudet

Yliviivausten ja muistiinpanojen tekeminen ei onnistunut äkkiseltään. iRiverin muissa ominaisuuksissa huomion kiinnitti äänitystoiminto, jonka avulla on mahdollista äänittää viisiminuuttisia pätkiä kerrallaan laitteen sisäistä mikrofonia hyödyntäen.

Mikäli olet haaveillut sähköisestä kalenterista, joka muistuttaa painettua kalenteria (merkinnät on tehtävä itse suoraan kalenteriin, eikä se ole yhteydessä esim. sähköpostiohjelmaasi), löydät sellaisen Diary-valikon alta. Myös mp3-soitinta on helppo käyttää.

Maallikon silmin laitteen hinta on vähän turhan korkea, mikäli sitä käytetään pääasiallisesti kirjojen lukemiseen. Mikäli haluat yhdistää muistikirjasi, kalenterisi, mp3-soittimesi ja lukulaitteesi, on iRiver melko näppärä paketti.

Mitat

203,5 mm x 127 mm x 9,3 mm

284 g

Akkukesto

Valmistajan mukaan jopa 9000 sivunvaihtoa.

Tuetut formaatit

TXT, DOC, PDF, ePub, JPEG, BMP, GIF, MP3, XLS

Yhteydet

USB-kaapeli

Tekniset tiedot

Pisteet

4/5

Plussat ja miinukset

+ Täysimittainen näppäimistö

+ Äänitysmahdollisuus

– Hieman hankala käyttöliittymä

– Hinta

Read Full Post »

Lueskelin tänään e-kirjaa koskevia uutisjuttuja vuoden varrelta. MTV3:n uutisen mukaan suomalaiset kirjamyymälät valmistautuvat e-kirjallisuuden saapumiseen. Syksyllä alkavan e-kirja-myynnin ongelmana on kuitenkin kotimaisten teosten puute.

Kommentaattoreina jutussa ovat Suomalaisen kirjakaupan tietohallintojohtaja Ville Ahola ja Helsingin Akateemisen kirjakaupan myyntipäällikkö Arja Litmanen. Kaikki kunnia tietohallintojohtajalle ja myyntipäällikölle, mutta onko todellakin niin, ettei Suomen johtavista kirjakaupoista löydy ketään muuta asiaa kommentoimaan?

Johtopäätökseni voi olla liian pitkälle viety, mutta mielestä kommentaattorivalinta kertoo kaiken suomalaisten kirja-alan toimijoiden suhtautumisesta e-kirjoihin. Asiaa tarkastellaan teknologian näkökulmasta, eikä sitä ylipäänsä oteta tosissaan. Puheiden (ja etenkin tekojen) perusteella arvioituna yhdelläkään kirja-alan johtaviin kuuluvalla toimijalla ei ole minkäänlaista strategiaa e-kirjan tai e-kirjan lukulaitteiden osalta. Ja kun tilanne on tämä, voidaan kommentointivastuukin antaa kenelle tahansa organisaatiossa.

Mielestäni asian kommentointi kuuluu kirja-alan johtavien yritysten toimitusjohtajille. Nyt pojat ja tytöt alas norsunluutornista ja kunnollisia näkemyksiä tiskiin! Vertailun vuoksi  Pohjois-Amerikassa toimitettiin yhteensä 2,3 miljoonaa e-kirjan lukulaitetta vuonna 2009. Tänä vuonna esimerkiksi Kindlen myyntimäärien kerrotaan vielä kolminkertaistuneen laitteen hinnan laskettua 189 dollariin. Miltäköhän näyttävät Suomen vastaavat luvut?

Read Full Post »

Helsingin Sanomat uutisoi aiemmin tällä viikolla, että Akateeminen kirjakauppa on aloittanut e-kirjojen ja e-kirjan lukulaitteiden myymisen. Akateemisen Latauskaupassa myydään tällä hetkellä e-kirjoja jopa 30% alennuksella. Esimerkiksi Jarkko Sipilän Katumurhan saa nyt noin 18 eurolla.

Latauskaupassa on myynnissä useampia Cybookin e-kirjan lukulaitteita ja yksi Iriverin laite. Hintahaarukka on 199-349 euroa. Valitettavasti emme ole vielä päässeet testaamaan näitä laitteita. Testaamamme laitteet löytyvät täältä.

Viimeaikaisen uutisoinnin mukaan myös Suomalainen (kirjakauppa) on käynnistämässä oman sähkökirjakauppansa lähiaikoina. Joko nyt alkaa tapahtua ja sähköinen kirja saadaan vihdoinkin Suomeen?

Read Full Post »

Keskustelu sähköisen kirjan vaikutuksesta kirja-alaan kiihtyy kirjamessujen lähestyessä. Kirja-alan toimijat toivovat sähköisestä kirjasta uutta veturia kirjamarkkinoille. Kehitystä hidastavat kuitenkin mm. tekijänoikeushaasteet, jotka koskevat paitsi kirjailijoita, myös esimerkiksi kaunokirjallisuuden kääntäjiä.

Musiikkialalla digitalisoituminen tapahtui kirja-alaa aikaisemmin. Kun katsoo entisten levyjättien taloudellisia vaikeuksia ja muusikoiden tulonlähteen siirtymistä äänitteistä keikoille (jos sinnekään), ei ole tavatonta, jos digitalisoituminen pelottaa.

Koska digitalisoituminen näyttää nyt kuitenkin yleistyvän, olisi uhkien sijaan mietittävä mahdollisuuksia. Mistä olisi hyötyä sekä tekijöille että lukijoille? Kai Ekholm ehdottaa oheisessa MTV3.fi:n artikkelissa, että esimerkiksi klassikoiden digitaalisissa julkaisuissa tulisi tarjota lukijoille jotain extraa, kuten kirjailijan elämäkerta tai filminpätkiä. Miksipä ei. Tällöin perinteinen lukukokemus säilyisi, mutta sähköisyys toisi siihen lisäulottuvuuden, josta lukijakin olisi toivon mukaan valmis maksamaan. Näin ala tekijöineen säilyttäisi elantonsa. Ja työllistäisi myös uudenlaisia digitaalisia osaajia.

Read Full Post »

Tammi ja Satukustannus ovat julkaisseet omat iPhone-sovellukset lapsille. Tammen “Kukkulan väki – Lasken itse” tutustuttaa nimensä mukaisesti numeroihin 1-10 tarinan, laskemisen ja palapelin muodossa.  Satukustannuksen “Miina ja Manu Vuodenajat” on saatavilla myös englanniksi, jolloin lapsi voi oppia vuodenaikojen ohella myös vierasta kieltä. Kumpaakin sovellusta voi sekä lukea että kuunnella.

iPhonen ja iPadin mahdollisuudet digitaalisissa julkaisuissa ovat mielestäni vahvimmillaan juuri lapsille suunnatuissa teoksissa. Samaan aikaan voidaan toki miettiä sovellusten vaikutusta mielikuvituksen kehitykseen, kun omalle ajatustyölle jää entistä vähemmän tilaa. Mielestäni yhteisille lukuhetkille perinteisten kirjojen seurassa on edelleen kysyntää,  myös rauhallisena yhdessäolon muotona. Sovellukset ovat kuitenkin harvinaisen tervetullut tapa pitää takapenkki hiljaisena.

Read Full Post »

Older Posts »