Posted in Mielipidekirjoituksia, Sähköinen kirja, sähkökirja, e-kirja, ekirja, tagged e-kirja, Helsingin sanomat, mielipidekirjoitus, sähköinen kirja, sähkökirja on 1 marraskuun, 2010| Leave a Comment »
Psykiatri Leena Väisänen Oulunsalosta kirjoittaa sunnuntain (31.10.2010) Helsingin Sanomien mielipidepalstalla kokemuksistaan sähkökirjasta. Väisänen pitää e-kirjaa ja e-kirjan lukulaitetta verrattomana, etenkin matkoilla ja myös tavallisessa arjessa. Lue alta Väisäsen koko kirjoitus.
Posted in Sähköinen kirja, sähkökirja, e-kirja, ekirja, tagged e-kirja, Helsingin sanomat, HS-raati, lukulaite, sähköinen kirja, sähkökirja on 29 lokakuun, 2010| 3 Comments »
HS-raati vastaa Helsingin Sanomien artikkelissa kysymykseen ”Syrjäyttääkö sähkökirja lopulta paperikirjat?” Mielipiteitä on sekä puolesta että vastaan ja perusteluissa löytyy.
Kysymyksenasettelu on kieltämättä turhan epätarkka, kuten Lotta Backlundkin toteaa (Ääääh, nämä kysymykset on aina niin hullusti muotoiltu! Ikinä ei voi vastata yksioikoisesti.). Itse tulkitsisin kysymystä niin, että tarkoituksena on arvioida, tuleeko sähköisestä kirjasta joskus yleisempi tapa kuluttaa kirjasisältöjä kuin painetusta kirjasta. Jos kysymys asetetaan näin, on vastaus mielestäni täydellä varmuudella ”kyllä”. Mikä on sinun mielipiteesi?
Seuraavassa muutamia poimintoja ei-vastauksen antaneilta. En malttanut olla kirjoittamatta perään omia täydennyksiäni…
Johannes Koroma:
Koti ilman kirjahyllyä olisi kauhistus, se olisi kuin amputoitu asunto. En halua tihrustaa vuoteessa tai junassa sähköistä ruutua, kyllä kahisevan paperiset sivut ovat tunteikkaampia käännellä.
>> Millä omaa sivistyneisyyttä voisikaan tehokkaammin pönkittää, kuin pinoamalla 100 000 sivua pölyä huoneen nurkkaan? Itsellänikin kyyneleet valuvat, kun kuulen paperin kahinan korvissani.
Juha Herkman:
Sähkökirja on sähköjänis, jonka perässä kustantajat juoksevat pelon- ja toivonsekaisin tuntein.
>> Mitäköhän tapahtuu, kun sähköjänis saadaan kiinni? Ja ainahan sen joku saa.
Mirkka Lappalainen:
Eiköhän kannattaisi intoilla sähkökirjoista vasta sitten, kun saatavilla on parempia ja halvempia lukulaitteita? Nykyisiä vekottimia hankkivat enimmäkseen kustannusalan ihmiset ja teknoräplääjät, joihin kirjojen lukijoiden laaja enemmistö ei kuulu.
>> Rapakon taitaa olla melkoinen määrä ”kustannusalan ihmisiä ja teknoräplääjiä”. Amerikkalaisen Amazon verkkokaupan paras myyntiartikkeli on jo kahden vuoden ajan ollut sähkökirjan lukulaite Kindle. Lisäksi Amazon myi esimerkiksi kesäkuussa 180 sähköistä kirjaa jokaista sataa kovakantista kirjaa kohden.
Ami Hasan:
Ironista muuten, että samanaikaisesti kun digitaalisuuden on uhottu poistavan maailmasta paperin, niin maailman menestyneimmän nettikaupan, Amazon.comin, eniten myymä tuote on paperinen kirja.
>> Mistäköhän Amin tilastot on poimittu? Pehmeäkantisten kirjojen myynti voi tietysti kääntää tilanteen Amazonissakin vielä painetun kirjan eduksi, mutta tuskinpa kyseisen verkkokaupan kohdalla kuitenkaan kannattaa puhua ”digi-ironiasta”.
Akuliina Saarikoski:
Sähkökirja on brutaalin yksinkertainen massakulutustuote, jolla ei ole mitään tekemistä kirjojen tai kirjallisuuden kanssa. Kirja on filosofinen esine, joka kokoaa yhteen kosketeltavissa olevaan pisteeseen kommentin todellisuudesta. Kirja on fyysisesti olemassa oleva esine. Sen pinnan tuntu, sivut, kannet ja painetut kirjaimet eivät ole korvattavissa sähköisellä tiedostolla.
>> Kuinka ylimielisesti ja omaa sivistyneisyyttä korostaen painettua kirjaa voikaan puolustaa?
Mikko Lehtonen:
Sähkökirja parantaa huomattavasti yksittäisten teosten tavoitettavuutta sitä mukaa kuin teoksia digitoidaan. Käytettävyydeltään paperikirja on kuitenkin ylivoimainen sähkökirjaan verraten. Sähkökirja tulee paperisen rinnalle, ei sen tilalle.
>> Mitä on tämä ”paperikirjan ylivoimainen käytettävyys”? Sähköisen kirjan lukulaite on kevyempi kuin painettu kirja. Lukulaitteeseen mahtuu jopa satoja kirjoja ja sähkökirjan voi hankkia kymmenessä sekunnissa milloin ja missä vaan. Sähköiseen kirjaan voi lisätä muistiinpanoja ja sisällöstä voi tehdä hakuja. Lisäksi kirjan fonttikokoa voi suurentaa ja kirjan voi myös lainata sähköisessä muodossa eteenpäin.
Kaari Utrio:
Tuskin kukaan kuvittelee, että tänään ladattu sähkökirja on luettavissa viidensadan vuoden kuluttua kuten painettu, tai jopa käsin kirjoitettu kirja?
>> Kuinka monta 500 vuotta vanhaa, käsin kirjoitettua kirjaa olet Kaari lukenut?
Alexis Kouros:
Ihminen voi lukea vain yhden kirjaa kerrallaan ja painetun kirjan voi antaa vielä eteenpäin.
>> Oletko Alexis kuullut sähköpostista? Myös sähköisen kirjan voi antaa eteenpäin ja vieläpä monella tavalla. Ja mitä tekemistä ihmisen kyvyllä lukea vain yhtä kirjaa kerrallaan on painetun kirjan mahdollisen syrjäytymisen kanssa?
Tommi Uschanov:
Myöskään esimerkiksi lyijykynä – painettua kirjaa vain noin sata vuotta nuorempi ja teknisesti vielä suunnattoman paljon alkeellisempi keksintö – ei ole kadonnut mihinkään tietokoneiden tieltä. Ei edes niiden muuttuessa kannettaviksi.
>> …Ja lyijykynä onkin säilyttänyt valta-asemansa sisällöntuottamisen tärkeimpänä välineenä työpaikoilla, kouluissa ja kodeissa.
Antti Nylén:
Katsokaamme historian todistusta. Valokuva ei ”syrjäyttänyt” maalaustaidetta. Televisio ei ”syrjäyttänyt” radiota. Cd-levy ei ”syrjäyttänyt” vinyyliä. Digikuva ei ”syrjäyttänyt” filmiä.
>> Antti tulkitsee termiä ”syrjäyttäminen” melko kirjallisesti. CD:stä ollaan käsittääkseni jo siirtymässä mp3-muotoiseen ja verkon kautta kuunneltavaan musiikkiin ja digikuvan aiheuttamasta murroksesta voi kysyä vaikka konkurssiin ajautuneelta Valokuvausliikeketju Eiriltä.
Antti Nylén jatkaa:
Kaikki mikä on mahdollista, tehdään. Tämä on nykykulttuurin idea. Koskee yhtä hyvin sähkökirjoja kuin kouluampumisia.
>> Tähän tuskin jää enää mitään lisättävää.
Posted in Sähköinen kirja, sähkökirja, e-kirja, ekirja, tagged e-kirja, Esa Mäkinen, Helsingin kirjamessut, Helsingin sanomat, Hesari, kirjamessut, sähköinen kirja, sähkökirja on 29 lokakuun, 2010| 1 Comment »
Tulevana viikonloppuna järjestettävät Helsingin kirjamessut näyttävät saavan nostetta e-kirjaan liittyvistä odotuksista. Esimerkiksi Helsingin Sanomat on jo useampana päivänä nostanut sähkökirjan kulttuurisivujensa osaksi. Merkille pantavaa muuten on, että Hesari käyttää nimenomaan termiä ”sähkökirja”. Muita yleiseen käyttöön vakiintuneita termejähän ovat esimerkiksi ”sähköinen kirja” ja ”e-kirja”, joita olemme suosineet tässä blogissamme.
Keskiviikkona 27.10.2010 maan ykkössanomalehti kehotti lukijoita olemaan varuillaan. Kulttuuritoimittaja Esa Mäkinen kirjoittaa, että tekniikka on vielä keskeneräistä, vaikka sähkökirjan tulemista on lupailtu jo vuosikausia. Vaikka lähtökohta on kriitinen, artikkeli on kirjoitettu hyvin kansantajuisesti ja se valottaa suhteellisen kattavasti sähkökirjan haasteita ja mahdollisuuksia.
Valitettavasti artikkelia ei löydy netistä. Poimimme kuitenkin tähän kuvana mukaan e-kirjan ostajan oppaan.
Sähkökirjalla on kaksi tietä lukijalle
Posted in Yleinen, tagged Helsingin sanomat, jouko karvinen, lukulaite, sähköinen lukulaite, stora enso on 23 heinäkuun, 2010| Leave a Comment »
Stora Enso teki vuoden toisella neljänneksellä parhaan tuloksensa peräti kolmeen vuoteen. Toimitusjohtaja Jouko Karvinen kuvasi Helsingin sanomien (23.7.2010, sivu A17) mukaan tulosta ”fantastiseksi”. Tapahtuu e-kirjan läpimurto tai ei, tuskin paperin tekeminen on ihan pian loppumassa.
Samassa artikkelissa on kiinnostava huomio Karvisen lukutottumuksista. Maailman suurimpiin kuuluvan metsäjätin toimitusjohtaja nimittäin kertoo artikkelissa selaavansa lehdet sähköisellä lukulaitteella. ”Pitää muistaa mistä esimerkiksi sanomalehtipaperin kilpailu syntyy. Nyt uhka kulkee mukanani ympäri maailman”, Karvinen summaa.
Posted in Sähköinen kirja, sähkökirja, e-kirja, ekirja, tagged e-kirja, ekirja, Helmet, Helsingin sanomat, kirjasto, sähköinen kirja, sähköinen kirjasto, sähkökirja, wikipedia on 30 huhtikuun, 2010| Leave a Comment »
”Helsingin kaupunginkirjasto aloittaa maanantaina 3. toukokuuta sähköisten e-kirjojen lukulaitteiden lainauksen kolmessa toimipisteessä”, kertoo Helsingin sanomat sivuillaan. Laitteisiin on alkuvaiheessa ladattu valmiiksi lähinnä klassikoita, jotka ovat tekijänoikeusvapaata aineistoa.
Yksi kiinnostavimmista sähköisen kirjan mahdollisuuksista on nimenomaan sähköinen kirjasto. Jo vuonna 2008 pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-aineistohaun sivuilla vierailtiin Wikipedian artikkelin mukaan yli 5 miljoonaa kertaa.
Sähköisestä kirjastosta tai e-kirjastosta voidaan maalailla lennokkaitakin visioita. Ideaalitilanteessa kaikkien kirjastojen kaikki sisältö olisi saatavilla muutamalla napin painalluksella suoraan lukulaitteeseen milloin ja missä tahansa. Haasteena ei niinkään ole tekniikka, vaan pikemminkin juridiset ja liiketoiminnalliset seikat.
Proosaa ja protokollia 