Hyvä vertailuvideo lukulaite vs. iPad

Netti on pullollaan erilaisia arvioita sähköisten kirjojen lukulaitteista. Yleensä arviot ovat värittyneitä tai puolueellisia milllon minkäkin intressiryhmän tai teknologian puolesta. Löysin tämän asiantuntevan ja neutraalin esittelyn YouTubesta. Mielestäni se kertoo erittäin hyvin kummankin laitteen vahvuudet, heikkoudet ja sopivuuden erilaisiin käyttötilanteisiin tai lukutottumuksiin.

Read Full Post »

Syrjäyttääkö sähkökirja lopulta paperikirjat?

HS-raati vastaa Helsingin Sanomien artikkelissa kysymykseen ”Syrjäyttääkö sähkökirja lopulta paperikirjat?” Mielipiteitä on sekä puolesta että vastaan ja perusteluissa löytyy.

Kysymyksenasettelu on kieltämättä turhan epätarkka, kuten Lotta Backlundkin toteaa (Ääääh, nämä kysymykset on aina niin hullusti muotoiltu! Ikinä ei voi vastata yksioikoisesti.). Itse tulkitsisin kysymystä niin, että tarkoituksena on arvioida, tuleeko sähköisestä kirjasta joskus yleisempi tapa kuluttaa kirjasisältöjä kuin painetusta kirjasta. Jos kysymys asetetaan näin, on vastaus mielestäni täydellä varmuudella ”kyllä”. Mikä on sinun mielipiteesi?

Seuraavassa muutamia poimintoja ei-vastauksen antaneilta. En malttanut olla kirjoittamatta perään omia täydennyksiäni…

Johannes Koroma:

Koti ilman kirjahyllyä olisi kauhistus, se olisi kuin amputoitu asunto. En halua tihrustaa vuoteessa tai junassa sähköistä ruutua, kyllä kahisevan paperiset sivut ovat tunteikkaampia käännellä.

>> Millä omaa sivistyneisyyttä voisikaan tehokkaammin pönkittää, kuin pinoamalla 100 000 sivua pölyä huoneen nurkkaan? Itsellänikin kyyneleet valuvat, kun kuulen paperin kahinan korvissani.

Juha Herkman:

Sähkökirja on sähköjänis, jonka perässä kustantajat juoksevat pelon- ja toivonsekaisin tuntein.

>> Mitäköhän tapahtuu, kun sähköjänis saadaan kiinni? Ja ainahan sen joku saa.

Mirkka Lappalainen:

Eiköhän kannattaisi intoilla sähkökirjoista vasta sitten, kun saatavilla on parempia ja halvempia lukulaitteita? Nykyisiä vekottimia hankkivat enimmäkseen kustannusalan ihmiset ja teknoräplääjät, joihin kirjojen lukijoiden laaja enemmistö ei kuulu.

>> Rapakon taitaa olla melkoinen määrä ”kustannusalan ihmisiä ja teknoräplääjiä”. Amerikkalaisen Amazon verkkokaupan paras myyntiartikkeli on jo kahden vuoden ajan ollut sähkökirjan lukulaite Kindle. Lisäksi Amazon myi esimerkiksi kesäkuussa 180 sähköistä kirjaa jokaista sataa kovakantista kirjaa kohden.

Ami Hasan:

Ironista muuten, että samanaikaisesti kun digitaalisuuden on uhottu poistavan maailmasta paperin, niin maailman menestyneimmän nettikaupan, Amazon.comin, eniten myymä tuote on paperinen kirja.

>> Mistäköhän Amin tilastot on poimittu? Pehmeäkantisten kirjojen myynti voi tietysti kääntää tilanteen Amazonissakin vielä painetun kirjan eduksi, mutta tuskinpa kyseisen verkkokaupan kohdalla kuitenkaan kannattaa puhua ”digi-ironiasta”. 

Akuliina Saarikoski:

Sähkökirja on brutaalin yksinkertainen massakulutustuote, jolla ei ole mitään tekemistä kirjojen tai kirjallisuuden kanssa. Kirja on filosofinen esine, joka kokoaa yhteen kosketeltavissa olevaan pisteeseen kommentin todellisuudesta. Kirja on fyysisesti olemassa oleva esine. Sen pinnan tuntu, sivut, kannet ja painetut kirjaimet eivät ole korvattavissa sähköisellä tiedostolla.

>> Kuinka ylimielisesti ja omaa sivistyneisyyttä korostaen painettua kirjaa voikaan puolustaa?

Mikko Lehtonen:

Sähkökirja parantaa huomattavasti yksittäisten teosten tavoitettavuutta sitä mukaa kuin teoksia digitoidaan. Käytettävyydeltään paperikirja on kuitenkin ylivoimainen sähkökirjaan verraten. Sähkökirja tulee paperisen rinnalle, ei sen tilalle.

>> Mitä on tämä ”paperikirjan ylivoimainen käytettävyys”? Sähköisen kirjan lukulaite on kevyempi kuin painettu kirja. Lukulaitteeseen mahtuu jopa satoja kirjoja ja sähkökirjan voi hankkia kymmenessä sekunnissa milloin ja missä vaan. Sähköiseen kirjaan voi lisätä muistiinpanoja ja sisällöstä voi tehdä hakuja. Lisäksi kirjan fonttikokoa voi suurentaa ja kirjan voi myös lainata sähköisessä muodossa eteenpäin. 

Kaari Utrio:

Tuskin kukaan kuvittelee, että tänään ladattu sähkökirja on luettavissa viidensadan vuoden kuluttua kuten painettu, tai jopa käsin kirjoitettu kirja?

>> Kuinka monta 500 vuotta vanhaa, käsin kirjoitettua kirjaa olet Kaari lukenut?

 Alexis Kouros:

Ihminen voi lukea vain yhden kirjaa kerrallaan ja painetun kirjan voi antaa vielä eteenpäin.

>> Oletko Alexis kuullut sähköpostista? Myös sähköisen kirjan voi antaa eteenpäin ja vieläpä monella tavalla. Ja mitä tekemistä ihmisen kyvyllä lukea vain yhtä kirjaa kerrallaan on painetun kirjan mahdollisen syrjäytymisen kanssa?

Tommi Uschanov:

Myöskään esimerkiksi lyijykynä – painettua kirjaa vain noin sata vuotta nuorempi ja teknisesti vielä suunnattoman paljon alkeellisempi keksintö – ei ole kadonnut mihinkään tietokoneiden tieltä. Ei edes niiden muuttuessa kannettaviksi.

>> …Ja lyijykynä onkin säilyttänyt valta-asemansa sisällöntuottamisen tärkeimpänä välineenä työpaikoilla, kouluissa ja kodeissa. 

Antti Nylén:

Katsokaamme historian todistusta. Valokuva ei ”syrjäyttänyt” maalaustaidetta. Televisio ei ”syrjäyttänyt” radiota. Cd-levy ei ”syrjäyttänyt” vinyyliä. Digikuva ei ”syrjäyttänyt” filmiä.

>> Antti tulkitsee termiä ”syrjäyttäminen” melko kirjallisesti. CD:stä ollaan käsittääkseni jo siirtymässä mp3-muotoiseen ja verkon kautta kuunneltavaan musiikkiin ja digikuvan aiheuttamasta murroksesta voi kysyä vaikka konkurssiin ajautuneelta Valokuvausliikeketju Eiriltä.

Antti Nylén jatkaa:

Kaikki mikä on mahdollista, tehdään. Tämä on nykykulttuurin idea. Koskee yhtä hyvin sähkökirjoja kuin kouluampumisia.

>> Tähän tuskin jää enää mitään lisättävää.

Read Full Post »

Lukulaite laihdutusvälineenä

Digitalisoitumisen vaikutusta kirja-alaan tarkastellaan usein musiikkibisneksen kautta. Tapahtuihan digitalisoituminen siellä jo aiemmin, tunnetuin (tosin edelleen käymistilassa olevin) seurauksin.

Mp3-soitinten kehitys innoitti monet lenkkipoluille, sillä musiikin tahtiin on usein mukavampi jolkutella. Voiko lukulaitteilla olla vastaavia liikunnallisia hyötyjä? Juokseminen kirjan kanssa tuntuu ainakin älyttömältä.

Vähemmän liikkuva lukutoukka voi kuitenkin lisätä aktiivisuuttaan yhdistämällä lukemisen edes kevyeen liikuntaan. Apua löytyy, huvittavaa kyllä, esim. Amazonilta.

Lisää lukulaitteen ja painonpudotuksen yhdistäviä vinkkejä löydät Telereadista seuraamalla Joannan painonpudotustalkoita.

 

Read Full Post »

Lukulaitteet testissä, osa 7: Bookeen Cybook Opus

Bookeen Cybook Opus on pieni ja kevyt lukulaite. Akateemisen Kirjakaupan verkkokaupassa sen hinta on 199 euroa.

Kuva on lainassa osoitteesta http://e-book-readers.org/wp-content/uploads/2009/10/bookeen-cybook-opus-ebook-reader-font-size.jpg

Käytettävyys

Cybook Opus erottuu testaamistamme lukulaitteista kokonsa puolesta. Laitteessa on vain 5 tuuman näyttö, eikä sitä ympäröivä kuori tuo siihen juurikaan lisää mittaa. Sivunvaihtonäppäimet löytyvät oikeasta reunasta ja laitteen alareunaa koristavat paluu- ja valikkonäppäimet sekä 5-suuntainen navigointinäppäin. Näytön voi säätää automaattisesti kääntyväksi kiihtyvyysmittarin avulla.

Kannettavissa laitteissa pieni koko on aina plussaa. Valitettavasti Cybook Opus on muilta ominaisuuksiltaan varsin kömpelö. Navigointinäppäin on kankea, eikä navigoinnin logiikkakaan aukea yhtä helposti kuin monessa muussa laitteessa.

Luettavuus

Näytön luettavuuden puolesta Cybook Opus ei poikkea muista eInk-näytöistä. Tekstikokoja on jopa 12, joiden lisäksi lukija voi myös valita mieleisensä fontin muutamasta perusvaihtoehdosta.

Muut ominaisuudet

Cybook Opus on puhtaasti lukulaite. Sillä voi toki katsella myös kuvia, mutta esimerkiksi monesta muusta laitteesta löytyvää mp3-soitinta se ei sisällä. Pakkauksen mukana tulee 130 ilmaista kirjaa – englanniksi, ranskaksi, espanjaksi, italiaksi ja saksaksi.

Mitat

151 mm x 108 mm x 10 mm

150 g

Akkukesto

Valmistajan mukaan jopa 8000 sivunvaihtoa.

Tuetut formaatit

ePub, PDF, HTML, TXT, FB2, JPEG, PNG, GIF

Yhteydet

USB-kaapeli

Tekniset tiedot

Pisteet

2/5

Plussat ja miinukset

+ Kevyt

– Kömpelö

– Monimutkainen navigaatio

 

Read Full Post »

Julkaise oma e-kirja

Barnes & Noble on lanseerannut PubIt!-julkaisuportaalin, jonka avulla kuka tahansa voi julkaista teoksiaan e-kirjana. Kirjat siirtyvät myyntiin B&N:n verkkokauppaan ePub-muodossa 1-2 vuorokauden kuluttua niiden lataamisesta. ePub-formaatin ansiosta niitä voi siis lukea muillakin lukulaitteilla kuin B&N:n omalla Nookilla.

Hinnoittelupolitiikka on mielenkiintoinen. Jos kirjan hinta on 2,99–9,99$, saa julkaisija 65% myyntituotosta. Alle 2,99$ tai yli 9,99$ maksavista kirjoista julkaisijalle jää vain 40% listahinnasta. Moni siis myynee teoksiaan alle 10 dollarilla, ellei voi olla varma myyntimenestyksestään kovemmallakin hinnalla.

Lue juttu ja B&N:n lehdistötiedote Engadgetista.

 

Read Full Post »

Lukulaitteet testissä, osa 6: iRiver Story

Proosaa ja protokollia testaa käsiinsä saamiaan lukulaitteita. Tällä kertaa testissä Akateemisen Kirjakaupan valikoimista löytyvä iRiver story.

Lukulaitteita alkaa vihdoinkin saada enemmän myös kotimaasta. Akateemisen Kirjakaupan verkkokaupan kalleinta kärkeä edustaa qwerty-näppäimistöllä varustettu iRiver story (349 €).

Kuva on lainassa osoitteesta http://eshop.bit2u.biz/en/computer_technology/multimedia/ebook/Iriver_Story_eBook_Reader_2GB_White_EB02.html

Käytettävyys

Ekologisen näköiseen pahvipakkaukseen pakattu iRiver muistuttaa täysimittaisine näppäimistöineen ja 6-tuumaisine näyttöineen hieman Kindlen kakkosversiota. Laite käynnistyy sen pohjasta löytyvästä virtanapista. Sivunvaihtonäppäimet löytyvät sekä oikealta että vasemmalta. Sivua voi vaihtaa myös näppäimistön oikeasta alareunasta löytyvästä nuolivalikosta. Näyttösuunnan voi helposti muuttaa pystystä vaakaan yhden napin painalluksella.

Luettavuus

Maallikon näkökulmasta kuuden tuuman eInk-näytöissä ei ole juurikaan eroja. Myös iRiver tuntuu miellyttävältä silmälle, eikä sivunvaihtoihin kulu liikaa aikaa. Tekstikokoja on tarjolla vähemmän kuin Kindle 2:ssa – zoom-näppäimen alta löytyy 3 vaihtoehtoista kokoa. Sarjakuvat näkyvät iRiverissä mukavan terävästi.

Muut ominaisuudet

Yliviivausten ja muistiinpanojen tekeminen ei onnistunut äkkiseltään. iRiverin muissa ominaisuuksissa huomion kiinnitti äänitystoiminto, jonka avulla on mahdollista äänittää viisiminuuttisia pätkiä kerrallaan laitteen sisäistä mikrofonia hyödyntäen.

Mikäli olet haaveillut sähköisestä kalenterista, joka muistuttaa painettua kalenteria (merkinnät on tehtävä itse suoraan kalenteriin, eikä se ole yhteydessä esim. sähköpostiohjelmaasi), löydät sellaisen Diary-valikon alta. Myös mp3-soitinta on helppo käyttää.

Maallikon silmin laitteen hinta on vähän turhan korkea, mikäli sitä käytetään pääasiallisesti kirjojen lukemiseen. Mikäli haluat yhdistää muistikirjasi, kalenterisi, mp3-soittimesi ja lukulaitteesi, on iRiver melko näppärä paketti.

Mitat

203,5 mm x 127 mm x 9,3 mm

284 g

Akkukesto

Valmistajan mukaan jopa 9000 sivunvaihtoa.

Tuetut formaatit

TXT, DOC, PDF, ePub, JPEG, BMP, GIF, MP3, XLS

Yhteydet

USB-kaapeli

Tekniset tiedot

Pisteet

4/5

Plussat ja miinukset

+ Täysimittainen näppäimistö

+ Äänitysmahdollisuus

– Hieman hankala käyttöliittymä

– Hinta

Read Full Post »

Aurinkokennolla toimiva lukulaite

E-kirja mielletään usein painettua kirjaa ympäristöystävällisemmäksi. Tätä ajatusta on kritisoitu vetoamalla siihen, että lukulaitteidenkin valmistaminen kuluttaa materiaaleja ja energiaa – ja lukulaitteen käyttäminen sähköä. Ensi vuodelle lupaillaan kuitenkin aurinkokennolla toimivaa laitetta!

Auringonvalo tuskin riittää kattamaan koko laitteen energiankulutusta, mutta ehkäpä kehitys kehittyy tässäkin asiassa nopeaan tahtiin. Aurinkokenno ja Suomen talvi eivät tunnu kovin tehokkaalta yhdistelmältä, mutta ainakin viime kesänä olisin viihtynyt tuollaisen vekottimen kanssa uimarannalla. Jos siihen olisi ollut saatavilla mielenkiintoista sisältöä.

Read Full Post »

E-kirja ja lukulaitteet vihdoinkin Suomeen?

Tuleva syksy näyttäisi ainakin YLEn uutisen mukaan tuovan e-kirjat ja lukulaitteet kätevämmin suomalaisten ulottuville. Odotan jo mielenkiinnolla, miten sähköisyys tulee näkymään Kirjamessuilla.

Read Full Post »

Lukulaite värillisellä E Ink -näytöllä?

Vaikka suurin osa kaunokirjallisuudestakin on painettu mustalla valkoiselle, kritisoidaan sähköisten kirjojen lukulaitteita usein näytön mustavalkoisuudesta. Kindlen, Booxin ja monen muun lukulaitteen takaa löytyvä näyttövalmistaja E Ink lupailee lanseeraavansa värillisen näytön vielä tämän vuoden puolella.

Voisin kuvitella, että pienikin väri riittää tekemään lastenkirjoista tai sarjakuvista hieman iloisemman näköisiä rasittamatta kuitenkaan silmiä tai kuluttamatta akkua lcd-näytön tapaan. Kaunokirjallisuuden ystäville värillä on tuskin väliä. iPad-kansan vaatimukset taas lienevät korkeammalla kuin mihin E Ink tällä hetkellä pystyy. Nähtäväksi jää, miten lukulaitevalmistajat vastaanottavat uutuuden.

Read Full Post »

Applikaatioita Kindlen e-kirjan lukulaitteeseen

En tiennytkään, mutta Amazonin Kindlelläkin on avoimen rajapinnan ohjelmointikieli, nimeltään KDK (Kindle Devoper Kit). Sen avulla voi ohjelmoida yksinkertaisia pikku ohjelmia ja pelejä, aivan kuten Applen laitteisiin. Mitään ohjelmoinnista ymmärtämättömänäkin on selvää, ettei KDK ja Kindle laitteena ole yhtä monipuolinen kuin Applen kokonaisuus. Kuvien perusteella pelit ja puuhat näyttävät retrohenkisiltä, DOS-tasoisilta Commondore-kikkareilta – tosin johonkin Tetrikseen tai Sudokujen tekemiseen ei väriä paljon tarvitakaan. Toimintamalli on kuitenkin sovelluskehittäjille tuttu, käyttäjiä (lue ostajia) on paljon ja Amazonin kauppa on tehokas. Tulevaisuus tuonee tällekin laitteelle joitain ns. killer appseja. Kyllä Sudokujen tekijä niitä tekee Kindelläkin odottaessaan myöhästynyttä lentoaan.

Kuva lainassa Crunchgearilta

Joko sinulla on oma lukulaite? Tässä osto-opasta

Read Full Post »

Bibliofiili vihaa E-kirjaa

Kävin keskusteluja kirjoihin intohimoisesti suhtautuvien ihmisten kanssa. Esille tuli termikin, joka kuvaa kirjoihin intohimoisesti suhtautuvia ihmisiä: bibliofiilit. Wikipedian määritelmän mukaan sana tarkoittaa kirjojen ystävää, keräilijää tai tutkijaa. Bibliofiiliä ei niinkään kiinnosta teoksen kaunokirjallinen arvo, vaan kirjan ulkoasu (painotapa, paperityyppi, sidonta), ikä, sen harvinaisuus (esimerkiksi pieni painosmäärä), tai jokin muu, yleensä muu kuin kaunokirjallinen erityispiirre, joka vaikuttaa kirjan keräilyarvoon. Huomasin nopeasti eksyneeni väärään seuraan esittäessäni tuhannen bibliofiilin keskustelupalstalla ajatuksia käyttämästäni lukulaitteesta ja sen kätevyydestä matkoillani. Olin siinä seurassa ”fleimaaja”, ja hävisin näkemyksieni kanssa varmaan 7-1. Tämä ilmiö oli toki ymmärrettävä ja odotettu, aivan kuten uusien asioiden omaksumisen kanssa yleensä. Olin aiemmin jakanut päässäni tulevia lukulaitekäyttäjiä kahteen ryhmään, kirjoja lukevat ja teknologiasta innostuneet. Niin kutsutut Early adoptorit yleensä ottavat uudet asiat käyttöönsä ja näyttävät esimerkkiä muille suuren massan seuratessa perässä. Ehkä ryhmittely pitääkin jakaa kolmeen, ja viimeisenä tulevatkin bibliofiilit, jotka näkevät kirjat esineinä, pakkomielteen kohteina, ystävinä ja symboleina. Jos ikinä tulevat.

Read Full Post »

E-kirjan lukulaitteet testissä, osa 5: Nook

Proosaa ja protokollia testaa käsiinsä saamiaan lukulaitteita.

Barnes&Noblen ikioma Nook saa hieman epäreilun etumatkan muihin testilaitteisiin verrattuna – ainakin Union Squaren Barnes&Noblella luuhailemista rakastavalta kirjanystävältä. Nook poikkeaa hieman aiemmin testatuista laitteista mm. alareunassa olevan kosketusnäyttönsä ansiosta. 

Kuva on lainassa osoitteesta http://thespectacleblog.files.wordpress.com/2010/03/nook-2.jpg .

Käytettävyys

Erityisesti eSlickin jälkeen Nook tuntuu painavalta ja jyhkeältä. Kokoeroa kyseisillä laitteilla ei kuitenkaan ole merkittävästi pituus- eikä leveyssuunnassa. Nookin sisällä vaikuttaa siis olevan jyhkeämpi rauta.Näytön alla oleva erillinen kosketusnäyttö tuo päänäkymässään mukavan väriläntin lukulaitteiden mustavalkeaan maailmaan. Nookia hallitaan kosketusnäytön sekä molemmilta reunoilta löytyvien sivunvaihtopainikkeiden avulla. Käyttöjärjestelmä on melko näppärä, joskin valikoista palaaminen lukutilaan vie aikansa. Kosketusnäyttöjen yleistyessä Nookin käyttäminen tuntuu melko luontevalta.

Luettavuus

6 tuuman näyttökoko tuntuu olevan lähes vakio peruslukulaitteissa. Sellainen löytyy myös Nookista. Fonttivaihtoehtoja on 3 ja tekstikoon voi valita 4 eri vaihtoehdon väliltä, joista myös pienin on hyvin luettavissa. Sivua kääntäessä näyttö ei vilku yhtä paljon kuin esimerkiksi eSlickissä, mutta peräkkäiset sivut näkyvät hetken aikaa päällekkäin.

Muut ominaisuudet

Nookiin on helppo tehdä yliviivauksia ja muistiinpanoja kosketusnäyttöön ilmestyvän näppäimistön avulla. Laitteessa on myös mp3-soitin. Yhdysvalloissa asuvana Barnes&Noblen sekä AT&T:n asiakkaana Nook olisi varmasti vertaansa vailla. Päävalikosta löytyvä ”the daily” suosittelee jatkuvasti uutta luettavaa.

Mitat

328 g

196 x 125 x 13 mm

 Akkukesto

10 päivää, mikäli langaton verkkoyhteys ei ole päällä (valmistajan mukaan).

Tuetut formaatit

ePub, pdb, pdf, jpg, gif, png, bmp, mp3

Yhteydet

Wi-Fi, USB

Valmistajan sivut 

Pisteet

4,5/5

Plussat ja miinukset

+ Kosketusnäyttö

– Paino

Read Full Post »

Lukulaite puhekielessä

Pohdin aikaisemmassa postauksessani sitä, miten sähköinen kirja tulee käyttäytymään puhekielessämme. Ehkä lukulaitettakin kutsutaan jonain päivänä vain kirjaksi.

Lukemisen ja teknisen laitteen yhdistävä sana “lukulaite” on mielestäni varsin kuvaava. Ruotsissa käytetään ilmeisesti termiä läsplatta, lukulevy. Melko osuva sekin. Varsin monessa maassa näyttää kuitenkin, ainakin Googlen perusteella, olevan valloillaan englantipohjainen e-reader.

Kielten oma termistö vaikuttaa pikaisen katsauksen perusteella yhtä vakiintumattomalta kuin meilläkin. Muotoja on monia. Puhutaan lukijoista, kuten ranskan “liseuse”. Lukijoille asetetaan myös määreitä, kuten eestin “e-raamatu luger” tai espanjan “letor de libros electrónico”. Saksan “läsgerät” on rakenteltaan samoilla linjoilla kuin meidän lukulaitteemme. Pelkkä sähköisyyskin voi riittää, kuten portugalilaisten, “leitor eletrônico”.

Kehittyipä sähköisiin kirjoihin liittyvä sanasto mihin suuntaan tahansa, toivon, ettei Suomessa ruvettaisi puhumaan kuitenkaan iiriidereistä.

Read Full Post »

Karvinenkin lukee e-kirjoja

Stora Enso teki vuoden toisella neljänneksellä parhaan tuloksensa peräti kolmeen vuoteen. Toimitusjohtaja Jouko Karvinen kuvasi Helsingin sanomien (23.7.2010, sivu A17) mukaan tulosta ”fantastiseksi”. Tapahtuu e-kirjan läpimurto tai ei, tuskin paperin tekeminen on ihan pian loppumassa.

Samassa artikkelissa on kiinnostava huomio Karvisen lukutottumuksista. Maailman suurimpiin kuuluvan metsäjätin toimitusjohtaja nimittäin kertoo artikkelissa selaavansa lehdet sähköisellä lukulaitteella. ”Pitää muistaa mistä esimerkiksi sanomalehtipaperin kilpailu syntyy. Nyt uhka kulkee mukanani ympäri maailman”, Karvinen summaa.

Read Full Post »

E-kirja verollepantavaksi

Perinteisen kirjan ystävät ovat mielissään Iso-Britanniassa. Ensi vuoden tammikuussa voimaanastuva arvonlisäverouudistus säilyttää painetun kirjallisuuden verotuksen nollassa. Sähköinen kirja ja äänikirja sen sijaan kuuluvat korotuksen piiriin – niiden ALV nousee 17,5 prosentista 20 prosenttiin.

Painettua sanaa pidetään siis edelleen kansan sivistyksen kannalta niin tärkeänä, että sen hinta tulee säilyttää mahdollisimman alhaisena. Ilmeisesti lukulaitteita pidetään kuitenkin sen verran viihteellisinä, että niistä sekä niihin liittyvästä sisällöstä halutaan periä täysi arvonlisävero.

Read Full Post »

E-kirjan lukulaitteet testissä, osa 4: eSlick FE-01

Proosaa ja protokollia testaa käsiinsä saamiaan lukulaitteita.

Foxit Softwaren valmistama eSlick on lähes puolet kevyempi kuin aiemmin testaamamme laitteet. Ohueen muovikuoreen pakatusta lukijasta saa melko lelumaisen ensivaikutelman.  

 

Kuva on lainassa osoitteesta http://www.techgadgets.in/images/foxit-eslick-ebook-reader.jpg.

Käytettävyys

Käytimme testiaineistona pdf-tiedostoja, jolloin tekstikokoa ei voi säätää kuten ePubissa. Toisaalta laite ei myöskään tue ePub-tiedostoja. Näyttö on taas kerran 6-tuumainen, joten hirveän suuria eroja esimerkiksi Nuutin  ja eSlickin välillä ei ole. Keveys on kannettavissa laitteissa aina hyvä puoli, toisaalta pelottaa, särkyykö eSlick helpommin kuin jykevämmät kilpailijansa.

Luettavuus

Vain 180 grammaa painava eSlick käynnistyy yllättävän reippaasti. Navigointi ja sivunvaihto onnistuvat laitteen etupaneelissa olevan 5-suuntaisen ohjaimen avulla. Oikeanpuoleiselta reunustalta löytyvät volumepainikkeet. Laitteen vasen reuna tarjoilee omat painikkeensa musiikkisoittimeen, yleisvalikkoon ja edelliseen näkymään siirtymiselle sekä valitun tiedoston poistamiseen.

Äkkiseltään eSlick vaikuttaa optimoidummalta äänikirjojen kuunteluun kuin varsinaiseksi lukulaitteeksi. Valikkojen käyttäminen tuntuu suhteellisen loogiselta, mutta eSlickiä vaivaa sama ongelma kuin edellistä testattavaamme Nuutia – toiminnot tapahtuvat ruudulla melkoisella viiveellä.

Muut ominaisuudet

Erittäin helppokäyttöinen mp3-soitin.

Mitat

180 g

188 x 118 x 9,2 mm

Akkukesto

8 000 sivunvaihtoa (valmistajan mukaan)

Tuetut formaatit

pdf, txt, mp3

Yhteydet

Tiedostonsiirto mahdollista ainoastaan USB-kaapelin kautta.

Pisteet

2,5/5

Plussat ja miinukset

+ Erittäin kevyt

– Tuettujen tiedostomuotojen pieni määrä

Valmistajan sivut

 

 

Read Full Post »

E-kirjan lukulaitteet testissä, osa 3: Nuut NP602

Proosaa ja protokollia testaa käsiinsä saamiaan lukulaitteita.

Rakkaiden länsinaapureidemme oma lukulaite Nuut näyttää – ehkä ennakkoasenteistakin johtuen – jotenkin ruotsalaiselta. Koreassa valmistettu laite on huomattavasti paksumpi kuin aiemmin testatut Kindle 2 ja Boox.

Kuva on lainassa osoitteesta http://m3.idg.se/polopoly_fs/1.255420!imageManager/641819575.jpg

Käytettävyys

Nuutin näyttö ei ole keskitetty, vaan sijaitsee hieman vasemmalla. Oikeasta reunasta löytyy sivunvaihtoon tarvittavat painikkeet sekä osa navigaationäppäimistä.

Laitteen käyttö vaatii hieman harjoittelua, sillä osa navigoinnista on kätketty laitteen oikeanpuoleiseen ulkosyrjään sekä etupuolella oleviin, vain hieman koholla oleviin muovinystyröihin.

Valikot ovat kuitenkin graafisesti selkeät, jotenkin ruotsalaiset nekin. Valikoissa liikkuminen tapahtuu ilmeisesti koneen suorituskyvystä johtuen melko hitaasti – odottelua painalluksen ja liikkeen välillä on harmittavan paljon.

Luettavuus

Näyttö on 6-tuumainen, kuten muutkin tähän mennessä testaamamme laitteet. Tekstikokoja löytyi 4 erilaista, mutta vaihtaminen vaati useamman painalluksen.  Näyttö vaikuttaa terävältä, mutta ilmeisesti tämän kääntöpuolena sivuvaihto toimii melko hitaasti.

Muut ominaisuudet

Nuut sisältää käteväkäyttöisen mp3-soittimen, jolla on hyvä kuunnella myös äänikirjoja. Harmaiden keinonahkakuorien “takakannessa” on verkotetut reiät  laitteessa oleville kaiuttimille. (Emme kuitenkaan testanneet, toimisiko laite ghetto blasterina rantajuhlissa.)

Mitat

290 g

18 cm x 14 cm x 2 cm

Akkukesto

10 000 sivunvaihtoa (valmistajan mukaan).

Tuetut formaatit

epub, pdf, txt, jpg, bmp, gif, png, mp3, wav

Yhteydet

Tiedostonsiirto mahdollista ainoastaan USB-kaapelin kautta.

Valmistajan sivut

Royal line (ruotsiksi)

www.nuutbook.com (koreaksi)

Pisteet

2/5

Plussat ja miinukset

+ Terävä näyttö

– Hidas

Read Full Post »

E-kirja lukulaite, videoesittely Sony eBook Reader Touch

Jos e-kirjan lukulaitteet ja erityisesti Sonyn eBook Reader Touch kiinnostaa, Dailymotion-palvelusta löytyy suomenkielinen esittelyvideo. Videossa käydään lukulaitteen ominaisuudet ja toiminta läpi yksityiskohtaisesti. Sonyn oma, edellä mainittua huomattavasti lyhyempi esittely Sonyn omilla sivuilla.

Read Full Post »

E-reader -valmistaja konkurssiin

Sähköisten kirjojen lukulaitteita valmistava ja kehittävä IREX Technologies on ajautunut konkurssiin. Sähköisen paperin teknologian alun perin kehittäneen ja ensimmäisiin lukulaitevalmistajiin kuuluvan hollantilaisyrityksen oli määrä tuoda lähiaikoina markkinoille uusia kosketusnäytöllisiä laitteita, joita olisi myyty mm. Barnes&Noblella. Luvattujen uutuuksien kohtalo on toistaiseksi auki.

Konkurssin syyksi on spekuloitu mm. lukulaitetarjonnan kasvamista. Varsinkin Applen iPadia pidetään yhtenä syynä IREXin huonoon myyntiin viime aikoina – siitäkin huolimatta, että kyseessä ei ole varsinaisesti kirjojen lukemiseen tarkoitettu laite.

Nähtävästi sähköisten lukulaitteiden tarjonta on siinä pisteessä, että luonnollista karsintaa alkaa tapahtua. Vai alkavatko LCD-näytölliset tablet-tietokoneet oikeasti viedä jalansijaa varsinaisilta lukulaitteilta?

Read Full Post »

E-kirjan lukulaitteet testissä, osa 2: Kindle 2

Proosaa ja protokollia testaa käsiinsä saamiaan lukulaitteita. Testisarjan kakkososassa Amazon Kindle 2.

Amazon Kindle räjäytti Yhdysvaltojen sähkökirjamarkkinan kasvuun vuonna 2007 yhdistämällä lukulaitetarjonnan tunnetun verkkokaupan laajaan kirjavalikoimaan. Kindlen paranneltu versio Kindle 2 lanseerattiin helmikuussa 2009.

Kuva on lainassa osoitteesta http://www.techfodder.com/2009/02/touchscreen-kindle-coming-soon.html

Käytettävyys

 

Kindle 2:n näyttö on samankokoinen (6 tuumaa) kuin aiemmin testatun Boox 60:n näyttö. Laitteen koko on muutenkin melko sama, tosin Kindle on hieman Booxia leveämpi.  Suurin ero löytyy näppäinten määrästä – Kindlen alaosassa on täysimittainen qwerty-näppäimistö muutamalla lisänäppäimellä (mm. tekstikoon vaihto, symbolit) varustettuna. Sivun kääntäminen sekä perusnavigointi tapahtuu laitteen reunoilta löytyvistä näppäimistä. Laitteen käyttäminen on helppoa, ja sen sisältä löytyy myös sähköinen manuaali.

 

Luettavuus

Kindle 2 tarjoaa lukemiseen 6 eri tekstikokoa, joista on helppo löytää itselleen sopivin qwerty-näppäimistön viereltä löytyvästä tekstikoon muokkausnapista.

Yliviivausten tekeminen on helppoa ja muistiinpanojen kirjoittaminen on nopeaa täysimittaisen näppäimistön ansiosta. Ääkköset tosin puuttuvat.

Muut ominaisuudet

Testaaja piti erityisesti Kindlen sisältämästä New Oxford American Dictionarysta. Kursorin vieminen sanan alkuun näyttää sen sanakirjaselityksen ruudun alareunassa. Sanakirja toimii tietenkin vain englanninkielisessä kirjallisuudessa. Sanakirjasta on mahdollista myös etsiä sanoja.

Text-to-speech -toiminto, joka lukee tekstin ääneen, ei luonnollisestikaan vastaa äänikirjaa, mutta voi olla hyödyksi – tai ainakin huviksi. Valittavana on sekä miehen että naisen ääni sekä 3 eri puhenopeutta.

Laitteen mp3-soitin jäi testaamatta.

Mitat

203,2 mm x 134,6 mm x 9,14 mm  

289,2 g

Akkukesto

Valmistaja lupaa viikon lukuajan yhdellä latauksella. Mikäli käyttäjä kytkee langattoman yhteyden pois päältä, pitäisi luettavaa riittää jopa 2 viikoksi. Akku on ladattavissa sekä tietokoneen kautta (USB-kaapeli) että suoraan pistorasiasta.

Tuetut formaatit

Kindle (AZW), TXT, MP3, MOBI, PDF, HTML, DOC, JPEG, GIF, PNG

Yhteydet

Langaton verkkoyhteys, USB-kaapeli

Tekniset tiedot valmistajan sivuilla

Pisteet

4,5/5

Plussat ja miinukset

+ Täysimittainen näppäimistö

+ Sanakirja

– Amazonin oma suojausjärjestelmä, jonka takia sisältö on käytännössä hankittava Amazon.comista

Read Full Post »