Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘sähkökirja’

Kirjastokaista julkaisi videokoosteen HelMet-kirjaston järjestämästä keskustelupaneelista, jossa ääneen pääsivät niin kirjaston, kustannustoimen, kirjakaupan, päättäjätahon, kirjailijoiden kuin loppukäyttäjienkin edustajat. Paneeli järjestettiin Entressen kirjastossa Espoossa viime marraskuussa, ja sitä isännöi Jukka Relander Suomen kirjastoseuran puheenjohtajan ominaisuudessa.

Videon näet alla olevasta linkistä.

http://www.kirjastokaista.fi/vimp.swf?playlistmode=media&mediaid=9403&webtv=false&hosturl=http%3A%2F%2Fwww.kirjastokaista.fi%2Fflashcomm.php

Read Full Post »

Siinä, missä suomenkieliset e-kirjat tekevät vasta tuloaan, on meno Pohjois-Atlantin toisella rannalla jo kovin erilaista. Amazonin viimeisimmän neljänneksen mukaan yritys myy nyt enemmän Kindle-kirjoja kuin painettuja. Laskelman tekee mielenkiintoiseksi myös se, että laskelmassa on huomioitu sekä kovakantiset että pokkarit, muttei lainkaan ilmaisia e-kirjoja.

Toisin kuin kuviteltiin, Kindle tuntuu pitävän pintansa myös iPadia vastaan. Suomen markkinoilta vastaava kytkykauppalaite puuttuu. Löydämmekö nimenomaan sähköisille kirjoille tarkoitetut lukulaitteet vai tuleeko meistä tablet-kansaa?

Read Full Post »

Elisa julkaisi tänään Suomen laajimman e-kirjavalikoiman osana Elisa Kirja -palvelua. Palvelu on laiteriippumaton, joten sitä on mahdollista käyttää niin tableteilla, älypuhelimilla, lukulaitteilla kuin tietokoneellakin.

Palvelussa on jo nyt yli 400 kirjaa, joista osa maksuttomia suomenkielisiä klassikoita. Elisa tarjoaa kirjoja myös yksinoikeudella. Ensimmäinen yksinoikeudella toimiva yhteistyökumppani on CrimeTime-kustantamo, jonka myötä Elisa Kirja -palveluun luvataan täysin uudentyyppistä sähköistä kirjallisuutta jo kevään aikana.

Lisätietoa löytyy Elisan tiedotteesta.

 

Elisa e-kirjavalikoima

Read Full Post »

Sähkökirjojen yleistyessä pöytälaatikkokirjailijat alkavat olla samalla viivalla omatoimisten kotimuusikoiden kanssa. Kuka tahansa voi saada kirjallisen hengentuotoksensa esiin verkon kautta. Paitsi oikeastaan sitten kuitenkaan ei. Tarjonnan kasvaessa joukosta erottautuminen käy vaikeammaksi ja vaikeammaksi.

Valtava tarjonta on haaste myös vaihtoehtoisia lukunautintoja etsivälle e-kirjojen ystävälle. Miten löytää hyvät omakustanteet ja pienjulkaisut huonojen joukosta?

Musiikin alalla aiheen ympärille on jo kehittynyt jos jonkinlaista palvelua. Esimerkiksi käyköön vaikkapa Hitlantis, jonne artistit voivat ladata kappaleitaan. Mitä enemmän kappaletta kuunnellaan/ladataan, sitä enemmän näkyvyyttä artistit palvelussa saavat – ja löytävät ehkä tätä kautta lisää kuulijoita.

Mitä musiikki edellä, sitä kirja-ala pikku hiljaa perässä. Indie eBook Hall of Fame on uusi sivusto, joka pyrkii keräämään yhteen lukemisen arvoisia e-kirjoja. Listalle päästäkseen kirjan on ensin tultava suositelluksi vähintään kolmessa eri blogissa.

Kielirajat korostuvat kirjallisuudessa musiikkialaa enemmän. Onkin mielenkiintoista nähdä, tuleeko suomalaista indiekirjallisuutta koskaan olemaan niin paljon, että sen ympärille muodostuisi Hitlantiksen tai edes Indie eBook Hall of Famen kaltaista palvelua.

Read Full Post »

Nyt niitä saa Googlelta. Google eBooksin pilvipalvelu lupaa, että voit jatkaa lukemista juuri siitä kohtaa, mihin viimeksi jäit – vaikka vaihtaisit välillä päätelaitetta. Tarjolla on myös 3 miljoonaa ilmaista sähkökirjaa.

Read Full Post »

”Kansalaisten sähköisiä oikeuksia puolustava” Electronic Frontier Finland ry hyökkää e-kirjoihinkin yleistymässä olevaa kopiosuojausjärjestelmää (DRM) vastaan:

Suomalainen(kin) e-kirjabisnes on ampumassa itseään jalkaan heti lähtöviivoilta; kirjakaupat ovat astumassa markkinoille digitaalisilla rajoitusmenetelmillä (DRM) rampautetuilla tuotteilla. Tämä aiheuttaa kuluttajille harmaita hiuksia käytön hankaloitumisen ja lukulaitteiden yhteensopivuusongelmien muodossa. Käytön jatkuvuus on myös kyseenalaista; kuka takaa, että käyttörajoitettu kirja avautuu vuosien päästäkin uusilla laitteilla?, kirjoittaa Mikko Rauhala artikkelissaan.

Mikä on sinun mielipiteesi suojauksesta? Onko järkevää turvautumista piratismilta vai maksavien asiakkaiden elämän turhaa hankaloittamista?

Read Full Post »

Psykiatri Leena Väisänen Oulunsalosta kirjoittaa sunnuntain (31.10.2010) Helsingin Sanomien mielipidepalstalla kokemuksistaan sähkökirjasta. Väisänen pitää e-kirjaa ja e-kirjan lukulaitetta verrattomana, etenkin matkoilla ja myös tavallisessa arjessa. Lue alta Väisäsen koko kirjoitus.

Read Full Post »

HS-raati vastaa Helsingin Sanomien artikkelissa kysymykseen ”Syrjäyttääkö sähkökirja lopulta paperikirjat?” Mielipiteitä on sekä puolesta että vastaan ja perusteluissa löytyy.

Kysymyksenasettelu on kieltämättä turhan epätarkka, kuten Lotta Backlundkin toteaa (Ääääh, nämä kysymykset on aina niin hullusti muotoiltu! Ikinä ei voi vastata yksioikoisesti.). Itse tulkitsisin kysymystä niin, että tarkoituksena on arvioida, tuleeko sähköisestä kirjasta joskus yleisempi tapa kuluttaa kirjasisältöjä kuin painetusta kirjasta. Jos kysymys asetetaan näin, on vastaus mielestäni täydellä varmuudella ”kyllä”. Mikä on sinun mielipiteesi?

Seuraavassa muutamia poimintoja ei-vastauksen antaneilta. En malttanut olla kirjoittamatta perään omia täydennyksiäni…

Johannes Koroma:

Koti ilman kirjahyllyä olisi kauhistus, se olisi kuin amputoitu asunto. En halua tihrustaa vuoteessa tai junassa sähköistä ruutua, kyllä kahisevan paperiset sivut ovat tunteikkaampia käännellä.

>> Millä omaa sivistyneisyyttä voisikaan tehokkaammin pönkittää, kuin pinoamalla 100 000 sivua pölyä huoneen nurkkaan? Itsellänikin kyyneleet valuvat, kun kuulen paperin kahinan korvissani.

Juha Herkman:

Sähkökirja on sähköjänis, jonka perässä kustantajat juoksevat pelon- ja toivonsekaisin tuntein.

>> Mitäköhän tapahtuu, kun sähköjänis saadaan kiinni? Ja ainahan sen joku saa.

Mirkka Lappalainen:

Eiköhän kannattaisi intoilla sähkökirjoista vasta sitten, kun saatavilla on parempia ja halvempia lukulaitteita? Nykyisiä vekottimia hankkivat enimmäkseen kustannusalan ihmiset ja teknoräplääjät, joihin kirjojen lukijoiden laaja enemmistö ei kuulu.

>> Rapakon taitaa olla melkoinen määrä ”kustannusalan ihmisiä ja teknoräplääjiä”. Amerikkalaisen Amazon verkkokaupan paras myyntiartikkeli on jo kahden vuoden ajan ollut sähkökirjan lukulaite Kindle. Lisäksi Amazon myi esimerkiksi kesäkuussa 180 sähköistä kirjaa jokaista sataa kovakantista kirjaa kohden.

Ami Hasan:

Ironista muuten, että samanaikaisesti kun digitaalisuuden on uhottu poistavan maailmasta paperin, niin maailman menestyneimmän nettikaupan, Amazon.comin, eniten myymä tuote on paperinen kirja.

>> Mistäköhän Amin tilastot on poimittu? Pehmeäkantisten kirjojen myynti voi tietysti kääntää tilanteen Amazonissakin vielä painetun kirjan eduksi, mutta tuskinpa kyseisen verkkokaupan kohdalla kuitenkaan kannattaa puhua ”digi-ironiasta”. 

Akuliina Saarikoski:

Sähkökirja on brutaalin yksinkertainen massakulutustuote, jolla ei ole mitään tekemistä kirjojen tai kirjallisuuden kanssa. Kirja on filosofinen esine, joka kokoaa yhteen kosketeltavissa olevaan pisteeseen kommentin todellisuudesta. Kirja on fyysisesti olemassa oleva esine. Sen pinnan tuntu, sivut, kannet ja painetut kirjaimet eivät ole korvattavissa sähköisellä tiedostolla.

>> Kuinka ylimielisesti ja omaa sivistyneisyyttä korostaen painettua kirjaa voikaan puolustaa?

Mikko Lehtonen:

Sähkökirja parantaa huomattavasti yksittäisten teosten tavoitettavuutta sitä mukaa kuin teoksia digitoidaan. Käytettävyydeltään paperikirja on kuitenkin ylivoimainen sähkökirjaan verraten. Sähkökirja tulee paperisen rinnalle, ei sen tilalle.

>> Mitä on tämä ”paperikirjan ylivoimainen käytettävyys”? Sähköisen kirjan lukulaite on kevyempi kuin painettu kirja. Lukulaitteeseen mahtuu jopa satoja kirjoja ja sähkökirjan voi hankkia kymmenessä sekunnissa milloin ja missä vaan. Sähköiseen kirjaan voi lisätä muistiinpanoja ja sisällöstä voi tehdä hakuja. Lisäksi kirjan fonttikokoa voi suurentaa ja kirjan voi myös lainata sähköisessä muodossa eteenpäin. 

Kaari Utrio:

Tuskin kukaan kuvittelee, että tänään ladattu sähkökirja on luettavissa viidensadan vuoden kuluttua kuten painettu, tai jopa käsin kirjoitettu kirja?

>> Kuinka monta 500 vuotta vanhaa, käsin kirjoitettua kirjaa olet Kaari lukenut?

 Alexis Kouros:

Ihminen voi lukea vain yhden kirjaa kerrallaan ja painetun kirjan voi antaa vielä eteenpäin.

>> Oletko Alexis kuullut sähköpostista? Myös sähköisen kirjan voi antaa eteenpäin ja vieläpä monella tavalla. Ja mitä tekemistä ihmisen kyvyllä lukea vain yhtä kirjaa kerrallaan on painetun kirjan mahdollisen syrjäytymisen kanssa?

Tommi Uschanov:

Myöskään esimerkiksi lyijykynä – painettua kirjaa vain noin sata vuotta nuorempi ja teknisesti vielä suunnattoman paljon alkeellisempi keksintö – ei ole kadonnut mihinkään tietokoneiden tieltä. Ei edes niiden muuttuessa kannettaviksi.

>> …Ja lyijykynä onkin säilyttänyt valta-asemansa sisällöntuottamisen tärkeimpänä välineenä työpaikoilla, kouluissa ja kodeissa. 

Antti Nylén:

Katsokaamme historian todistusta. Valokuva ei ”syrjäyttänyt” maalaustaidetta. Televisio ei ”syrjäyttänyt” radiota. Cd-levy ei ”syrjäyttänyt” vinyyliä. Digikuva ei ”syrjäyttänyt” filmiä.

>> Antti tulkitsee termiä ”syrjäyttäminen” melko kirjallisesti. CD:stä ollaan käsittääkseni jo siirtymässä mp3-muotoiseen ja verkon kautta kuunneltavaan musiikkiin ja digikuvan aiheuttamasta murroksesta voi kysyä vaikka konkurssiin ajautuneelta Valokuvausliikeketju Eiriltä.

Antti Nylén jatkaa:

Kaikki mikä on mahdollista, tehdään. Tämä on nykykulttuurin idea. Koskee yhtä hyvin sähkökirjoja kuin kouluampumisia.

>> Tähän tuskin jää enää mitään lisättävää.

Read Full Post »

Tulevana viikonloppuna järjestettävät Helsingin kirjamessut näyttävät saavan nostetta e-kirjaan liittyvistä odotuksista. Esimerkiksi Helsingin Sanomat on jo useampana päivänä nostanut sähkökirjan kulttuurisivujensa osaksi. Merkille pantavaa muuten on, että Hesari käyttää nimenomaan termiä ”sähkökirja”. Muita yleiseen käyttöön vakiintuneita termejähän ovat esimerkiksi ”sähköinen kirja” ja ”e-kirja”, joita olemme suosineet tässä blogissamme.

Keskiviikkona 27.10.2010 maan ykkössanomalehti kehotti lukijoita olemaan varuillaan. Kulttuuritoimittaja Esa Mäkinen kirjoittaa, että tekniikka on vielä keskeneräistä, vaikka sähkökirjan tulemista on lupailtu jo vuosikausia. Vaikka lähtökohta on kriitinen, artikkeli on kirjoitettu hyvin kansantajuisesti ja se valottaa suhteellisen kattavasti sähkökirjan haasteita ja mahdollisuuksia.

Valitettavasti artikkelia ei löydy netistä. Poimimme kuitenkin tähän kuvana mukaan e-kirjan ostajan oppaan.

Sähkökirjalla on kaksi tietä lukijalle

Read Full Post »

Lueskelin tänään e-kirjaa koskevia uutisjuttuja vuoden varrelta. MTV3:n uutisen mukaan suomalaiset kirjamyymälät valmistautuvat e-kirjallisuuden saapumiseen. Syksyllä alkavan e-kirja-myynnin ongelmana on kuitenkin kotimaisten teosten puute.

Kommentaattoreina jutussa ovat Suomalaisen kirjakaupan tietohallintojohtaja Ville Ahola ja Helsingin Akateemisen kirjakaupan myyntipäällikkö Arja Litmanen. Kaikki kunnia tietohallintojohtajalle ja myyntipäällikölle, mutta onko todellakin niin, ettei Suomen johtavista kirjakaupoista löydy ketään muuta asiaa kommentoimaan?

Johtopäätökseni voi olla liian pitkälle viety, mutta mielestä kommentaattorivalinta kertoo kaiken suomalaisten kirja-alan toimijoiden suhtautumisesta e-kirjoihin. Asiaa tarkastellaan teknologian näkökulmasta, eikä sitä ylipäänsä oteta tosissaan. Puheiden (ja etenkin tekojen) perusteella arvioituna yhdelläkään kirja-alan johtaviin kuuluvalla toimijalla ei ole minkäänlaista strategiaa e-kirjan tai e-kirjan lukulaitteiden osalta. Ja kun tilanne on tämä, voidaan kommentointivastuukin antaa kenelle tahansa organisaatiossa.

Mielestäni asian kommentointi kuuluu kirja-alan johtavien yritysten toimitusjohtajille. Nyt pojat ja tytöt alas norsunluutornista ja kunnollisia näkemyksiä tiskiin! Vertailun vuoksi  Pohjois-Amerikassa toimitettiin yhteensä 2,3 miljoonaa e-kirjan lukulaitetta vuonna 2009. Tänä vuonna esimerkiksi Kindlen myyntimäärien kerrotaan vielä kolminkertaistuneen laitteen hinnan laskettua 189 dollariin. Miltäköhän näyttävät Suomen vastaavat luvut?

Read Full Post »

Tammi ja Satukustannus ovat julkaisseet omat iPhone-sovellukset lapsille. Tammen “Kukkulan väki – Lasken itse” tutustuttaa nimensä mukaisesti numeroihin 1-10 tarinan, laskemisen ja palapelin muodossa.  Satukustannuksen “Miina ja Manu Vuodenajat” on saatavilla myös englanniksi, jolloin lapsi voi oppia vuodenaikojen ohella myös vierasta kieltä. Kumpaakin sovellusta voi sekä lukea että kuunnella.

iPhonen ja iPadin mahdollisuudet digitaalisissa julkaisuissa ovat mielestäni vahvimmillaan juuri lapsille suunnatuissa teoksissa. Samaan aikaan voidaan toki miettiä sovellusten vaikutusta mielikuvituksen kehitykseen, kun omalle ajatustyölle jää entistä vähemmän tilaa. Mielestäni yhteisille lukuhetkille perinteisten kirjojen seurassa on edelleen kysyntää,  myös rauhallisena yhdessäolon muotona. Sovellukset ovat kuitenkin harvinaisen tervetullut tapa pitää takapenkki hiljaisena.

Read Full Post »

Tuleva syksy näyttäisi ainakin YLEn uutisen mukaan tuovan e-kirjat ja lukulaitteet kätevämmin suomalaisten ulottuville. Odotan jo mielenkiinnolla, miten sähköisyys tulee näkymään Kirjamessuilla.

Read Full Post »

Ainakin Tietoviikko ja MikroPC uutisoivat tällä viikolla, että verkossa toimivan kirjakauppa Amazonin myynnissä on tapahtunut merkittävä muutos sähköisen kirjan eduksi. ”Kindle-lukulaitteelle myytyjen kirjojen ylittäneen kovakantisten kirjojen myynnin viimeisen kolmen kuukauden ajan”, tiivistävät molemmat lehdet uutisen sisällön. Alkuperäinen artikkeli aiheesta löytyy New York Timesin sivuilta.

Tämä kehitys on jatkunut ainakin Amazonissa jo jonkin aikaa. Kirjoitin huhtikuussa postauksessani Amazonin ensimmäisen kvartaalin osavuosikatsauksesta, jossa Kindle-lukulaitteiden ja muun elektroniikkamyynnin liikevaihto ohitti ensimmäistä kertaa yhtiön perinteisen kirjamyynnin arvon.

Yhdysvaltojen etumatka esimerkiksi Suomeen verrattuna kasvaa siis kovaa vauhtia. Kuten aiemminkin on tullut todettua, turhan kovaa kiirettä täällä peräpohjolassa ei todellakaan ole sähköisen kirjan osalta pidetty! Mainittuejn artikkelin mukaan maailmalla arvioidaan myytävän tänä vuonna runsaat 10 miljoonaa sähköisen kirjan lukulaitetta, joista valtaosa siis nimenomaan Yhdysvalloissa.

Read Full Post »

Proosaa ja protokollia testaa käsiinsä saamiaan lukulaitteita.

Foxit Softwaren valmistama eSlick on lähes puolet kevyempi kuin aiemmin testaamamme laitteet. Ohueen muovikuoreen pakatusta lukijasta saa melko lelumaisen ensivaikutelman.  
 

Käytettävyys

Käytimme testiaineistona pdf-tiedostoja, jolloin tekstikokoa ei voi säätää kuten ePubissa. Toisaalta laite ei myöskään tue ePub-tiedostoja. Näyttö on taas kerran 6-tuumainen, joten hirveän suuria eroja esimerkiksi Nuutin  ja eSlickin välillä ei ole. Keveys on kannettavissa laitteissa aina hyvä puoli, toisaalta pelottaa, särkyykö eSlick helpommin kuin jykevämmät kilpailijansa.

Luettavuus

Vain 180 grammaa painava eSlick käynnistyy yllättävän reippaasti. Navigointi ja sivunvaihto onnistuvat laitteen etupaneelissa olevan 5-suuntaisen ohjaimen avulla. Oikeanpuoleiselta reunustalta löytyvät volumepainikkeet. Laitteen vasen reuna tarjoilee omat painikkeensa musiikkisoittimeen, yleisvalikkoon ja edelliseen näkymään siirtymiselle sekä valitun tiedoston poistamiseen.

Äkkiseltään eSlick vaikuttaa optimoidummalta äänikirjojen kuunteluun kuin varsinaiseksi lukulaitteeksi. Valikkojen käyttäminen tuntuu suhteellisen loogiselta, mutta eSlickiä vaivaa sama ongelma kuin edellistä testattavaamme Nuutia – toiminnot tapahtuvat ruudulla melkoisella viiveellä.

Muut ominaisuudet

Erittäin helppokäyttöinen mp3-soitin.

Mitat

180 g

188 x 118 x 9,2 mm

Akkukesto

8 000 sivunvaihtoa (valmistajan mukaan)

Tuetut formaatit

pdf, txt, mp3

Yhteydet

Tiedostonsiirto mahdollista ainoastaan USB-kaapelin kautta.

Pisteet

2,5/5

Plussat ja miinukset

+ Erittäin kevyt

– Tuettujen tiedostomuotojen pieni määrä

Valmistajan sivut

 

 

Read Full Post »

Kuten olemme blogissamme useaan otteeseen ennustaneet, ovat suomalaiset kirja-alan toimijat vihdoinkin aktivoitumassa e-kirjan osalta. Kauppalehti kertoo tänään artikkelissaan, että Akateeminen kirjakauppa, Suomalainen kirjakauppa ja NetAnttila tuovat syksyn aikana ”hyllyilleen” e-kirjan ja e-kirjan lukulaitteen.

Kauppalehti referoi YLE:n uutista, jossa Akateemisen kirjakaupan johtaja Annamari Arrakoski-Engardt kertoo esimerkiksi seuraavaa:

– Meillä päätökseen on selkeästi yksi hyvä syy: tänä vuonna saamme latauskaupan toimimaan niin, että voimme yhtä aikaa myydä sekä lukulaitteita että sisältöä niihin.

Seuraamme blogissamme aktiivisesti tilanteen kehittymistä ja lupausten toteutumista. Nyt sanoista tekoihin Akateeminen, Suomalainen ja Anttila!

Read Full Post »

Image-lehden tuoreimmassa numerossa (6-7/2010) kirjailija Teemu Kaskinen kertoo tuskasta, jonka oman kirjan murskaava kritiikki saa aikaan. Arvostelun kohteeksi päässyt teos on Norsun vuosi, jonka armottomana kriitikkona on toiminut Helsingin sanomien Veli-Pekka Leppänen. Kritiikin teksti löytyy Helsingin sanomien sivuilta.

Artikkelissa kirjailija saa kiinnostavan mahdollisuuden kertoa oman näkemyksensä kritiikistä ja arvioida kriitikon taustavaikuttimia sekä motiiveja. Ymmärrettävästi kirjailija on jyrkästi eri linjoilla arvostelijan kanssa.

Artikkelia ei valitettavasti löydy netistä, mutta kirja on luettavissa ilmaiseksi osoitteesta http://www.wsoy.fi/yk. Jostain syystä kirja ei kuitenkaan ole ladattavissa sivuilta. Tämä on hullua, koska koneen ruudulta lukeminen on tunnetusti rasittavaa. Jos kirja olisi ladattavissa sähköisen kirjan lukulaitteeseen, olisi se varmaankin jo tullut luettua rannalla loikoillessa. Tietokonetta en viitsi aurinkoon raahata, eikä lukemisesta helteiden kirkkaudessa olisi koneen näytöltä mitään tullutkaan. Ja auringon mennessä pilveen olisi koneen akku jo ehtinyt tyhjentymään.

Kirjan lukeminen jää siis itselläni toiseen kertaan. Jos joku blogimme lukijoista on jo ehtinyt tutustumaan Norsun vuoteen, olisi hauskaa saada edes lyhyt arvio kommenttina tähän postaukseen. Samoin olisi kiinnostavaa lukea kokemuksia e-kirjan lukulaitteen käyttökokemuksista kesäisissä olosuhteissa ulkoilmassa.

Ammattilaisten kritiikit löytyvät muuten kattavasti Kritiikkiportin sivuilta. Sivuilla voi näppärästi hakea eri kirjojen julkaistut kritiikit muutamalla klikkauksella. Norsun vuosikin jakoi lopulta mielipiteet, eli kirjailija sai ainakin vähän balsamia haavoilleen.

Read Full Post »

Digitodayn artikkelissa kerrotaan Nielsen Norman Groupin käytettävyystutkimuksesta, jonka mukaan sähköisen kirjan lukeminen on hitaampaa kuin painetun niteen. Tutkimuksen mukaan ”Amazonin Kindle-laitteella lukemiseen kului lähemmäs 11 prosenttia enemmän aikaa kirjaan verrattuna”.

Tutkimukseen osallistui vain 24 henkilöä, eli otos on pieni. Tuloksessa kiinnostavinta onkin mielestäni, miten tilanne muuttuu jatkossa, kun lukulaitteet kehittyvät ja ihmiset tottuvat käyttämään niitä. Toisaalta joku voisi myös kysyä mitä merkitystä tuloksella on. Pitääkö lukiessakin olla kiire?

Read Full Post »

Jos e-kirjan lukulaitteet ja erityisesti Sonyn eBook Reader Touch kiinnostaa, Dailymotion-palvelusta löytyy suomenkielinen esittelyvideo. Videossa käydään lukulaitteen ominaisuudet ja toiminta läpi yksityiskohtaisesti. Sonyn oma, edellä mainittua huomattavasti lyhyempi esittely Sonyn omilla sivuilla.

Read Full Post »

Kansalliskirjasto on digitoinut valtavan määrän Suomessa julkaistua kirjallista sisältöä. Digitaaliseen muotoon on muutettu esimerkiksi kaikki Suomessa vuosina 1771 – 1900 ilmestyneet sanomalehdet. Lehtisivuja on noin 1,7 miljoonaa.

Sisältöä voi lukea ja ladata osoitteessa http://digi.kansalliskirjasto.fi/index.html. Pdf-muodossa ladattuna sisältöjä voi lukea myös e-kirjan lukulaitteilla.

Read Full Post »

Portugalin suurin teleoperaattori TMN on kehittänyt palvelun, josta operaattorin asiakkaat voivat tilata sähköisiä kirjoja matkapuhelimeensa. Kirjojen hinta vaihtelee 1,5 eurosta 9,99 euroon ja tarjolla on niin kansainvälisiä bestsellereitä kuin portugalilaista kirjallisuuttakin. Palvelu on toteutettu yhdessä Mobcast Services Ltd:n kanssa, ja se toimii yli 80 matkapuhelinmallissa.

E-kirja kasvattaa suosiotaan, joten TMN:n aluevaltaus ei yllätä. Puhelimen mukana kulkeva kirjakauppa on varmasti kätevä ainakin silloin, kun matkalukeminen sattuu unohtumaan kotiin.

En ole kokeillut e-kirjan lukemista puhelimella, mutta uskoisin haluavani romaanini edelleenkin painettuina, kiitos.

Read Full Post »

Older Posts »